Lukijalta: LAD-taidemuseon erikoisia vaiheita

Tulevalle LAD-museolle on tehty kevään aikana sisäänkäyntiä Päijänteenkadun puolelle. Kirjoittaja perkaa hankkeen kiinteistöjärjestelyiden taustoja viimeisen parin vuoden ajalta. Katja Luoma

Jorma Ratia

Kiinnostuin hankkeen kannattajana LADista, kun julkisuuteen tuli tieto tarpeesta korottaa merkittävästi sitä vuokrasummaa, jonka valtuusto hyväksyi tammikuussa 2018. Tuolloisen päätöksen mukaan vuokran piti olla 20 vuoden sopimuksessa 55 500 euroa kuukaudessa.

Ylitystä sai tapahtua vain, jos on olemassa yksiselitteiset tilavolyymeihin tai teknisiin ratkaisuihin perustuvat yhdessä todetut erityiset syyt. Näiden perusteiden mukaisesti vuokran tuleva vaihtelu saisi olla 49 950 – 61 050 euroa kuukaudessa +alv.

Nyt suunniteltu lisäkustannus tarkoittaisi vuokran kokonaiskorotusta noin 2,5 miljoonalla eurolla. Valtuutetut eivät sen jälkeen enää osallistuneet asian käsittelyyn, kun se siirtyi virkamiesvalmisteluun.

Tarkastelen ensin prosessia kaupungin päätösten näkökulmasta. Asiakirjoihin oli valtuustossa liitetty allekirjoittamattomat sopimusluonnokset: esisopimus vuokrasopimukseksi ja vuokrasopimus, kaksi juridisesti eri asiakirjaa.

Sopimukset olivat myös esiteltävinä kaupunginhallituksessa ja lautakunnassa ennen niiden hyväksymistä.

Mutta, mutta. Kuka tai ketkä hyväksyvät lopulliset sopimukset, sitä ei kerrottu. Esittelyn perusteella voisi luulla kyseisten elinten hyväksyneen ne, mutta ei se niin ollut. Ei löydy ainoatakaan päätöstä sopimusten hyväksymisestä ja on aivan eri asia käsitellä luonnoksia ja neuvottelutuloksia kuin laatia ja hyväksyä sitovia sopimuksia.

Asia on jotenkin lähtenyt lapasesta.

Asia on jotenkin lähtenyt lapasesta. Ainoa päätös 15–16 miljoonan euron hankkeesta on tilakeskuksen silloisen johtajan Mauri Koistisen viranhaltijapäätös 10.4.2018, jossa hän ”hyväksyy” silloisen tarjouksentekijän Kiinteistö Oy Vanha Panimon kanssa syntyneen neuvottelutuloksen toimitilojen vuokrauksesta esisopimuksen mukaisesti.

Vuokrasopimusta ei allekirjoitettu eikä tuolloin vielä hyväksytty. Lautakunta oli 21.3.2018 käsitellyt ”muissa asioissa” esisopimuksen neuvottelutulosta, mutta virallista päätöstä ei löydy, eikä sitä ole löytynyt myöhemminkään.

Tämän jälkeen esisopimus on Koistisen ”päätöksen” mukaisesti allekirjoitettu Vanhan Panimon ja kaupungin kesken (Koistinen+Tiina Granqvist) 4.5.2018. Vuokrasopimusta ei allekirjoitettu.

Seuraavaksi, puoli vuotta myöhemmin, löytyy asiakirjoista vuokrasopimus ja sen allekirjoitus sellaisen yhtiön kanssa, joka ei ole missään asiakirjoissa aikaisemmin ollut esillä.

Vuokranantajaksi tuli 17.12.2018 Kielo Trio 4 Oy -niminen yhtiö. Siis mikä? Omistiko se panimon kiinteistön?

No, ei omistanut. Alkuperäinen ja valtuustossa hyväksytty tarjouksentekijä Kiinteistö Oy Vanha Panimo oli myynyt vuokrasopimusta seuranneena päivänä 18.12.2018 kiinteistönsä Kiinteistö Oy Lahden Panimo -nimiselle uudelle yhtiölle.

Kielo eikä uusi kiinteistöyhtiö olleet mitenkään osapuolina kaupungin kanssa alun perin. Kielo omistaa Kiinteistö Oy Lahden Panimon osakekannan, mutta ei kiinteistöä.

Kuinka kaupunki voi tehdä vuokrasopimuksen, vaikutuksiltaan ja merkittävyydeltään Lahdessa ainutlaatuisen, sellaisen tahon kanssa, joka tulla tupsahti noin vain ja ilman minkäänlaista kaupungin virallista päätöstä? Miten vuokranantajana voi olla taho, joka ei omista vuokrattavaa tilaa? Miten se voi vastata vuokranantajana vuokrasopimuksen tarkoittamasta kiinteistöstä?

Olen moneen kertaan lukenut esisopimuksen. Sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaisesti sopimus voidaan siirtää vain, jos siirtoon saadaan toisen osapuolen eli kaupungin suostumus. Yksipuolinen siirto ei ole mahdollista.

Sellainen lauseke esisopimuksessa on, että Kiinteistö Oy Vanha Panimon oli tarkoitus siirtää kiinteistö uudelle omistajalle yhdessä LADin hankkeen kanssa. Tämä kuitenkin edellyttää, että sekä kiinteistö että LADin hanke siirtyvät samalle omistajalle.

Vuokrasopimuksen siirto ei kuulu tähän ollenkaan, koska sitä ei ole koskaan siirretty, vaan siihen tuli puskista Kielo-yhtiö suoraan.

Kun vuokrasopimus on 17.12.2018 allekirjoitettu Koistisen ja Granqvistin toimesta Kielon kanssa, tästä ei ole mitään lautakunnan tai kaupunginhallituksen päätöstä. Detaljina sanon senkin, että Kielon kanssa tehty vuokrasopimus poikkeaa eräässä tärkeässä kohdassa siitä luonnoksesta, mikä on pyörinyt valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja lautakunnassa.

Niin, ja ketkä rulettia pyörittävät vastapuolella? Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Juha Rostedt vastasi radiohaastattelussa, että ruotsalaiset ”investorit” ja ettei hän tunne vuokrasopimusta.

Kaupunginjohto ei pidä suotavana, että vastapuolen taustoja selvitellään, kun kaikki on kunnossa.

No, katsotaanpa. Ensinnäkään mitään taustoja ei ole voitu keväällä 2018 selvittää valtuustolle, koska tiedot salattiin. Kielo-yhtiöitä on perustettu hiljan Suomessa useita, ja niitä pyörittävät samat kiinteistöalan kaverit.

Tyypillistä on, että niitä johdetaan velkavivulla, enkä tiedä, onko olemassakaan paljon mainostettua ”vakavaraisuutta”. Kaupungin vastapuolena ovat ihan suomalaiset yhtiöt. Kielo on perustettu 6 kuukautta valtuuston päätöksen jälkeen, touko-kesäkuun vaihteessa 2018. Siis ei ollut mitään sellaista tahoa, jonka taustoja ”olisi tutkittu”.

Kielon liikevaihto ja kulut olivat miljoona euroa, tulos tappiolla, ja velat 30 miljoonaa euroa taseen 2018 mukaisesti eli raskaasti velkaantunut, itse asiassa täysin. Kaikki sen ”varat” ovat pantatut, myös rahavarat. Sen omistamat LADin kiinteistöyhtiön osakkeetkin ovat pantatut.

Minä en tiedä, miten yhtiö voi toimia, jos kaikki varat ovat pantatut. Ja kenelle? Yhtiön 2019 tilinpäätöstä ei ole toimitettu kaupparekisteriin. Kielo on lisäksi mennyt takauksiin eräiden muiden yhtiöiden veloista ja vastuista.

Entäpä Kielon omistus? Taustalla on yhtiö nimeltä Brunswick Real Estate Eim Oy, joka on kaupunginjohdon ilmoituksen mukaan varakas yhtiö.

Ei ole. Kyse on puhtaasta kiinteistöalan konsulttiyhtiöstä. Yhtiön liikevaihto oli noin 760 000 euroa, joka meni palkkojen maksuun konsulteilleen.

Yhtiöllä ei ole varallisuutta mitään. LADin omistavasta uudesta kiinteistöyhtiöstä ei ole saatavilla mitään tasetietoja, sehän oli perustettu vasta lokakuussa 2018.

Yhtiöiden konttoriosoite on Aleksanterinkatu 17, Helsinki. Kielo on osa samankaltaisten yhtiöiden rypästä, jossa emoyhtiönä on Kielo Trio 3 Oy, jolla ei ole tasetietojen 2018 mukaan varallisuutta eikä liiketoimintaa (liikevaihto 4 000 euroa).

Yhteinen nimittäjä on Brunswick, multikansallinen, Luxemburgissa ilmeisesti kotipaikkaa pitävä konsulttiyhtiö, joka hakee sopivia kiinteistöjä velkavivutuksen avulla. Suomeen ja Lahteen perustetut yhtiöt ovat osa tätä, minun mielestäni korkeaan riskinottoon perustuvaa strategiaa.

Minä en tiedä, ketkä vetelevät naruista, mutta kasvottomaan ja ulkomailta johdettuun bisnekseen en lähtisi sopijakumppaniksi ilman kunnollista taustatyötä. Kielon ym. hallituksissa istuvat samat ruotsalaiset henkilöt, peräti 70 eri yhtiössä.

Lahti on ottanut kiinteistöbisneksissä omaksi konsultikseen Arto Korhosen, joka herättää tietojeni mukaan ristiriitaisia tunteita ns. normaalin bisnesmaailman piirissä.

Onko hänelle maksettu konsulttipalkkioita ja jos on, niin mistä? Onko konsulttipalveluja kilpailutettu? LADissa hänen yrityksensä Superion Oy rakentaa ja urakoi kohdetta, on myös suunnittelijana ja edustaa valtakirjalla vuokranantaja Kieloa ja kiinteistön uutta omistajaa, sekä neuvottelee yhtiöiden edustajana kaupungin kanssa.

On aika erikoinen tilanne. Kuka tai ketkä ovat hyväksyneet LADin kohonneet kustannukset ja onko niistä annettu selvitys lautakunnalle? Miten kaupunki on valvonut projektia sen eri rakennusvaiheissa? Onko lautakuntaa matkan aikana informoitu?

Tiivistäen kirjoitukseni sanoma on, että kaupungin päätökset projektissa ovat olleet puutteellisia ja virheellisiä. Entisen tilakeskuksen johtajan Mauri Koistisen ja sivistystoimen johtajan Tiina Granqvistin toimet ovat olleet outoja ja vaikeasti ymmärrettäviä.

LADin projektivastuut ovat olleet pahasti hajallaan kaupungin organisaatiossa. Selvin virhe on, että vuokranantaja Kielon kanssa ei ole tehty mitään lainvoimaista kaupungin päätöstä vuokrasopimuksesta eikä edes ole mahdollista esisopimuksen ehtojen mukaan ottaa tuota yhtiötä vuokranantajaksi.

Vuokrasopimukset on tehtävä kiinteistön omistajan kanssa. Jos Kielo omistaisi tai hallinnoisi tiloja, siitä on saatava selvitys.

Vastapuolina olevien yhtiöiden taustoja ei ole tarkistettu normaalien huolellisuusvelvoitteiden mukaisesti, vaikka niin valtuustolle ja lautakunnalle oli vakuutettu.

Kielon kanssa tehtyä vuokrasopimusta on muutettu, ja se on huonosti sekä puutteellisesti laadittu. Kaupungin intressejä ei ole riittävästi huomioitu vakuuksissa eikä sopimusrikkomuksissa, määräaikaisissakin sopimuksissa on kirjoitettava purkulausekkeet.

Yksikään LADin projektissa mukana nyt olevista yhtiöistä ei ole ollut olemassa, kun valtuusto teki päätöksensä 15.1.2018. Aika haasteellista olisi ollut tarkistaa taustoja olemattomista yhtiöistä. Jos Kielo tekisi konkurssin, en edes uskalla ajatella aiheutuvaa sekasotkua.

Mielenkiintoinen kohta on esisopimuksessa ja vuokrasopimuksessa, että ne tulevat voimaan, kun kaupunki on ne hyväksynyt. Henkilökohtainen kantani on, että sopimusten voimaantulon edellytykset eivät ole täyttyneet.

varatuomari

kaupunginvaltuutettu

Keskustelu