Pääkirjoitus: Kaupungintalo syytä avata myös henkisesti

Kaupungintalon sisäpiha katetaan, jos talon perusparannuksen ja uudistuksen yhteydessä kypsytelty idea on toteuttamiskelpoinen. Tommi Berg

Tilanteessa oli nähtävissä paljonkin symboliikkaa: kaupunki järjesti korona-ajan ensimmäisen kasvokkain tapahtuvan tiedotustilaisuuden kaupungintalon sisäpihalla viime viikolla.

Se oli yksi pieni merkki siitä, että paluu kohti normaalia elämää on pikkuhiljaa alkanut.

Toisistaan etäälle asetetut tuolit ja käsidesipullot muistuttivat kuitenkin siitä, että elämme yhä poikkeuksellisia aikoja.

Poikkeuksellisuus on tosin tuossa paikassa suhteellinen käsite. Historiansa saatossa kaupungintalo on todistanut huomattavasti dramaattisempiakin vaiheita.

Vuoden 1918 sisällissodassa sen julkisivua tulitettiin Salpausselän harjuille sijoitetuilla punaisten tykeillä, talvisodassa neuvostoliittolaisen pommikoneen tiputtama pommi sytytti talon ilmiliekkeihin ja vuonna 1981 talon ullakkokerros paloi muuten vaan rauhanomaisissa oloissa.

Kaikesta tästä huolimatta talo on seisonut paikallaan vuodesta 1912 kaupungin yhtenä maamerkkinä ja paikallisen päätöksenteon näyttämönä.

Nyt talo on kuitenkin tullut vääjäämättä peruskorjausvaiheeseen, mikä oli myös viime viikon tiedotustilaisuuden aiheena.

Hankkeen yhteydessä on tarkoitus tehdä tavanomaisen peruskorjauksen ja käyttöikänsä loppuun ehtineen talotekniikan uusimisen lisäksi myös merkittäviä toiminnallisia muutoksia taloon.

Tämä onkin perusteltua, koska seuraavaan isompi talon remontti on edessä todennäköisesti vasta vuosikymmenien kuluttua.

Niinpä talon päivitys tämän ajan vaatimusten mukaiseksi on tehtävä nyt tai ei koskaan.

Kyseessä ei ole mikä tahansa kiinteistöhanke, koska kaupungintalo on kansainvälisenkin mittapuun mukaan arvorakennus, arkkitehti Eliel Saarisen merkittävä taidonnäyte.

Niinpä tietyt osat talosta on kunnostettava mahdollisimman hyvin vanhaa kunnioittaen. Esimerkiksi suojeltu pääaula, portaikko ja valtuustosali jäävät ilmeensä puolesta ennalleen.

Kaupungintalo on myös noin 75 ihmisen päivittäinen työpaikka ja tulevaisuudessa määrän odotetaan hieman kasvavan.

Työnteon tavat ovat muuttuneet merkittävästi vuosien saatossa kaikissa toimistotöissä, minkä vuoksi myös kaupungintaloon on tarpeen tehdä muutoksia. Näyttääkin siltä, että myös tulevat pormestarit sijoittuvat avokonttorimaiseen tilaan.

Viime viikolla järjestetyssä tiedotustilaisuudessa kaupunginjohtaja Pekka Timonen muistutti, että parasta rakennuksen suojelua on sen pitäminen elävänä ja aktiivisessa käytössä.

Tämä on yksi olennainen peruste nyt tekeillä oleville muutoksille. Vauhtiin päästyään kaupunginjohtaja kuvaili, kuinka kaupungintalon tapaisen arvorakennuksen kunnostuksessa on kyse pitkälle tulevaisuuteen kurottavasta hankkeesta.

Oma sukupolvemme huolehtii osaltaan siitä, että talo on lahtelaisten käytettävissä myös 2100-luvun alussa.

”Tämän olemme velkaa talon rakennusajan päätöksentekijöille, rakentajille ja arkkitehdille”, Timonen totesi.

Lahti ei toki kaipaisi yhtään lisää minkäänlaista velkaa mihinkään suuntaan, mutta tässä tapauksessa on pakko olla samaa mieltä.

Asiasta näyttää myös olevan Lahdessa suhteellisen laaja ymmärrys. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta talon peruskorjausta on kyseenalaistettu lähinnä yksittäisten soraäänten muodossa.

On ymmärretty, että nyt ei ole kyse vain muutaman vuoden välein vaihtuvien päättäjien työskentelypaikasta, vaan paljon isommasta ja ajattomammasta asiasta.

Olisi yksinkertaisesti noloa, jos oma sukupolvemme ei pystyisi hoitamaan kunnialla talon saattamista seuraaville sukupolville.

Onhan talo saanut aikanaan alkunsa tilanteessa, jossa rakennushankkeen hintalappu oli isompi kuin kaupungin vuosibudjetti.

Nyt tekeillä olevan uudistushankkeen yhtenä ylevänä tavoitteena on talon avaamineen entistä enemmän kaupunkilaisille.

Yksi olennainen osa tuota ideaa on sisäpihan kattaminen, jonka mahdollisuuksia nyt tutkitaan.

Miten ikinä kaupungintaloa avataankaan uudistuksen yhteydessä, asiaa ei pidä jättää vain rakennusteknisten ratkaisujen varaan.

Vieläkin oleellisempaa on päätöksenteon ja virkakoneiston avautuminen kaupunkilaisten suuntaan.

Se onkin pohjimmiltaan paljon vaativampi projekti kuin uuden sisäänkäynnin ja kohtaamistilan järjestäminen kaupungintalolle.

Henkinen avautuminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaupunkilaiset otetaan aidosti mukaan heitä koskevien päätösten valmisteluun hyvissä ajoin ja yhä vähemmän asioita junaillaan kulissien takana.

Yhtenä osana tätä avautumista voivat sitten olla Harjukadun komean tiililinnakkeen uudet kiinteistöratkaisut, jotka mahdollistavat päättäjien ja kaupunkilaisten uudentyyppisiä kohtaamisia.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää