Pääkirjoitus: Ravintoloiden ja keskustan kohtalot käsi kädessä

Paikallisia ravintoloita on pyritty tukemaan noutoruuan hakua varten tehdyillä maksuttomilla pikaparkkipaikoilla. Alan yritykset tarvitsevat vielä monia muitakin tukitoimia selvitäkseen pahimman yli. Inna Berg

Kaupunkikehittämisen asiantuntijat ovat jo vuosien ajan hokeneet, että keskusta ei voi pärjätä kilpailussa peltomarketteja vastaan niiden omilla aseilla. Perinteiset keskustat on nähty pikemminkin paikkoina, jonne tullaan viihtymään toisten ihmisten kanssa ja hakemaan elämyksiä.

Lahdessakin muutos tuohon suuntaan on ollut tilastojen perusteella käynnissä jo jonkin aikaa, kuten monessa muussakin suomalaiskaupungissa. Vuosina 2016–2020 Lahden keskustassa toimivien kauppojen määrä on vähentynyt 275 kaupasta 250:een. Samanaikaisesti alueelle on tullut 17 uutta ravintolaa tai kahvilaa, tämän vuoden helmikuussa niitä oli yhteensä 118.

Luvut tulevat ilmi helmikuussa tehdystä Lahden keskustan elinvoimalaskennan päivityksestä, jonka Tietojärjestelmäpalvelu Salokorpi Oy toteutti kaupungin ja Lahti City ry:n tilauksesta.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, kuinka valtava merkitys ravintola-alan lähitulevaisuuden näkymillä on koko keskustan elinvoiman kannalta.

Ratkaisevia aikoja eletään lähiviikkoina ja kuukausina. Ravintolat ja kahvilat pääsevät avautumaan jälleen kesäkuun alussa, mutta kyseessä ei todellakaan ole paluu maaliskuun alun tilanteeseen.

Alan etujärjestö ja yrittäjät ovatkin ehtineet arvostella kovasanaisesti hallituksen määräämiä uusia linjauksia, joiden mukaan asiakaspaikoista saa olla vain puolet käytössä, anniskelun on loputtava kello 22 ja ravintoloiden on sulkeuduttava kello 23.

Vaikka taustalla on hyvä tavoite viruksen hillitsemiseksi, määräyksissä on kieltämättä nähtävissä ilmiselviä epäjohdonmukaisuuksia. On erittäin helppo ymmärtää ravintolayrittäjän turhautuminen tilanteessa, jossa esimerkiksi pitkän matkan linja-autot saavat olla täyteen ahdettuja, mutta ravintolat joutuvat supistamaan asiakasmääräänsä kannattavuutensa kustannuksella.

Yhtälö on taloudellisesti erittäin vaikea, kun kulut juoksevat, mutta tulojen hankkimista on vaikeutettu merkittävästi. Eikä tilannetta varsinaisesti helpota se, alan yrityksille suunnattua tukea on leivottu kasaan kohtuuttoman kauan.

Kokonaan oma lukunsa on, kuinka nopeasti kuluttajat palaavat takaisin ravintoloihin ja kahviloihin. Lahdesta monelle paikkakunnalle levittäytyneen Teerenpeli Yhtiöiden toimitusjohtaja Anssi Pyysing arvioi lehtemme haastattelussa kaksi viikkoa sitten, että epävarmuus jatkuu vielä rokotteen tuloon asti, eli noin 6–12 kuukautta.

Arvio lienee suunnilleen oikeansuuntainen, vaikka rokotteen valmistumisesta ja tulevasta saatavuudesta ei tietenkään kenelläkään voi olla tässä vaiheessa tarkkaa tietoa.

Osa alan yrityksistä oli jo valmiiksi huonossa kunnossa ennen koronaa, joten näemme lähikuukausina väistämättä alan konkursseja.

Isona vaarana kuitenkin on, että pitkittyessään poikkeustilanne vie nurin myös normaalioloissa terveitä yrityksiä.

Siksi myös paikallisella tasolla pitää tehdä kaikki voitava alan yritysten toiminnan helpottamiseksi. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota tulevaan kesäkauteen, joka voi olla täysin ratkaiseva monelle yritykselle. Silloinhan ravintoloilla ja kahviloilla on mahdollisuus hyödyntää terasseja koskevia väljempiä määräyksiä.

Esimerkiksi Helsingissä tilanteeseen on reagoitu nopeasti. Pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti viime viikon lopulla, että Helsinki ei peri ravintolaterassien maksuja huhti-kesäkuulta, lupamenettelyä kevennetään ja aikatauluja nopeutetaan.

Kevytrakenteisilta terasseilta ei välttämättä edellytetä toimenpidelupaa ja ravintolan viereiseen puistoon laajentamisen käsittelyä kevennetään.

Tuossa on paljon hyviä elementtejä, joista sopii Lahdessakin ottaa mallia vaikka härskisti kopioiden.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää