Lukijalta: Hyvinvointiyhtymä kyhää terveysjättien kartellia

Seppo Korhonen

Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Kartelli on epätäydellistä kilpailua, monopolien tavoin ne aiheuttavat kuluttajille tappiota.

Taannoin UPM käräytti metsäjättien kartellin, joka poiki vuosien oikeusprosessin kantajinaan Metsähallitus, kunnat ja metsäntuottajat. jotka vaativat metsäjäteiltä korvauksia kärsitystä vahingosta. Vaikka kartellia ei kyetty kiistämään, jäivät vahingonkorvaukset alihinnoitelluista puista saamatta.

Päijät-Hämeessä nyt puuhattavassa kartellissa ei ole kysymys pöllikaupasta, vaan ihmisten hyvinvoinnista, hoivasta ja terveydestä. Kartellineuvottelujen päällepäsmärinä toimii hyvinvointiyhtymä toimitusjohtajansa johdolla, myötäilijänä yhtymähallitus ja markkinoiden valtaajina terveysjätit Mehiläinen ja Terveystalo.

Hanke on verhottu yhteisyrityksen hankintamenettelyksi, jossa Lahti, Kärkölä ja Iitti jaettaneen Mehiläisen etupiiriin ja loput kunnat Terveystalolle, Heinolaa ja Sysmää lukuun ottamatta.

Ei ole yllätys, että edellisellä eduskuntakaudella ”valinnanvapauden” puolesta mekkaloineet porvaripuolueet ovat asettuneet terveysjättien kartellin taakse, mutta yhtymän hallituksessa edustettuina olevien demareiden ja vihreiden edesottamuksia ihmettelen. Vihreiden edustaja on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa tukevansa 100 prosenttisesti yksityistämishanketta ajavaa toimitusjohtajaa.

Hallituksen demaripuheenjohtajasta tulee väkisinkin mieleen lapatossu, joka allekirjoittaa kaikki kauppalopojen rustaamat kannanotot, vaikka ne eivät totuudessa pysyisikään. Viimeisin esimerkki oli vastine yrittäjille ( ESS 20.5.), jossa väitettiin, että ”yhteisyrityksen omistussuhteilla ei pyritä kiertämään hankintalakia”.

Kysymys kuuluu, mikä on elokuun yhtymäkokouksessa ratkaisijoiksi asettuvien demareiden ja vihreiden kanta terveysjättien kartelliin?

Näin, vaikka yhtymä omassa tiedotteessaan (kysymyksiä ja vastauksia, 18.1.) tunnusti hankintalain kiertämisen olevan päällimmäinen tavoite. Siinä yhtymä sulki pois yhtymän enemmistöosuuden (51 prosenttia) yhteisyrityksessä siksi, jotta ei muodostuisi julkista hankintayksikköä.

Terveysjätit ovat kertoneet sumeilematta julki todelliset kartellitavoitteensa. Terveystalon edustaja totesi julkisuudessa (Yle 29.1.2020), että enemmistöosuus yhteisyrityksessä on heille tärkeä asia. ”Olemme yksityinen yritys, meillä on osakkeenomistajien rahat kiinni tässä. Me emme voi antaa määräysvaltaa julkiselle”, totesi Terveystalon liiketoimintajohtaja Kirsi Pitkälä haastattelussa.

Samassa yhteydessä Mehiläisen julkisten palvelujen liiketoimintajohtaja Markku Näreneva totesi, että ”yksityisenä yhteisyritystä ei katsottaisi julkiseksi toimijaksi. Se pystyisi hankkimaan hoitotarvikkeita ja lääkkeitä ilman julkista kilpailutusta.” On naivia kuvitella, etteikö terveysjätit rustaisi jatkossa lähetteitä myös omiin kalliisiin tutkimuksiin ja jopa omiin yksikköihinsä erikoissairaanhoitoon.

Kysymys kuuluu, mikä on elokuun yhtymäkokouksessa ratkaisijoiksi asettuvien demareiden ja vihreiden kanta terveysjättien kartelliin? Hyväksyvätkö he kaupankäynnin asukkaiden hyvinvoinnilla ja terveydellä, sekä verorahojen ohjaamisen terveysbisnesyritysten osakkaiden taskuun?

Asukkaiden Lahti -valtuustoryhmä

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää