Lukijalta: Voisiko valtuutettu öykkäröidä päätöksentekijänä?

Kalervo Piiponniemi

Kaupungin itsenäisyysjuhlan yhteydessä kahden valtuutetun välinen jupakka päätyi syyttäjän päätökseen jättää syyte nostamatta. Siitä on uutisoitu 15.4. ESS:n uutisessa, johon ei ole sen enempää kommentoitavaa. Se antoi riittävän selkeän kuvan tapahtumien kulusta.

Sitä vastoin seuraavana päivänä kuuntelin Radio Voiman suoraa lähetystä, jossa haastateltiin asianosaisia kaupunginvaltuutettuja Francis McCarronia (kok.) ja Elisa Lientolaa (vas.).

Ensinnäkin on todettava, etten ollut voinut kuvitellakaan, että sellaista kielenkäyttöä voi vielä kuulla vuonna 2020, kuin mitä McCarron osoitti kollegaansa Lientolaa kohtaan syyttäen valehtelusta ja osoittaen samalla ylimielistä piittaamattomuutta sekä hyvin alentavaa ja mustamaalaavaa tarkoitusta.

Sanavalikoimaan kelpasivat myös asiaan kuulumattomat viittaukset stalinisteihin ja natseihin argumenttien vähyyden vuoksi.

Kirjoitan tästä, koska olen huolissani kaupungin yhteisten asioiden hoidosta, jos keskeisessä asemassa oleva henkilö osoittaa käytöksellään toisten kunnioittamisen sijaan taipumusta menettää malttinsa esiin­tyessään julkisuudessa.

Valtuutetun asemansa lisäksi McCarron on myös arvostetun ja tavoitellun teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja, eli asiaan tulee laajempaa merkitystä. Lahden kaupungilla ei ole varaa riskeerata hankesuunnitelmia. Ne jos mitkä etenevät monipuolisella yhteistyöllä myönteisesti. Me kaikki tiedämme, mitä se edellyttää yhteistyökykyjen lisäksi myös ihmisenä.

Toivon vilpittömästi kokoomuksen valtuustoryhmän sisäistä keskustelua asiasta.

Keskustelu