Valtiovarainministeriö (VM) piti tiedotustilaisuuden 16. huhtikuuta. Siinä arvioitiin talouden tulevia näkymiä koronapandemian jälkeen. Ekonomisteilla on VUL-skenaariot. V merkitsee nopeaa laskua ja nopeaa nousua. U puolestaan hieman pidempää pohjalla oloa ja sen jälkeen nopeaa nousua. L sen sijaan on se pahin skenaario, jossa nopean laskun jälkeen jumiudutaan pitkään jatkuvaan taantumaan.
Minua jäi kuitenkin ennusteissa vaivaamaan muutama asia. Pahimmissa ennusteissa on väläytelty jopa 100 000 yrityksen konkurssia pandemian seurauksena. Tämä ei noussut esiin VM:n ennusteissa. Näin suurta konkurssien määrä ei kansallinen talous kestä! Tärkeää olisi myös arvioida, mihin pahin isku kohdistuu.
Ensimmäisenä ovat todennäköisesti tulilinjalla juuri aloittaneet yritykset ja suuri osa start upeja. Tämä on tietysti hirmuisen paha ja tulee vaikuttamaan yrittämishalukkuuteen pitkälle tulevaisuuteen.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että vaikka hallituksella riittää nyt halua yritysten tukemiseen toisin kuin 1990-luvun laman aikana, byrokratia saattaa vaikuttaa käytännön päätöksiin niin, että rahoitus ei ehdi ajoissa.
Kaikilla yrityksillä on myös sellainen ongelma edessään, että kesälomien maksuaika lähenee. Saattaa siis käydä niin, että avustukset menevätkin loma- ja lomaltapaluurahojen maksuun. Tällöin ei jää varoja toiminnan uudelleen käynnistämiseen ja jatkamiseen.
On myös otettava huomioon, että työntekijä voi valita, pitääkö kesäloman lomautusten sijaan vai nostaako päivärahoja. Epävarmuus tulevasta voi siirtää lomat hamaan tulevaisuuteen.
Amerikassa sanotaan, että henkilö on valmis yrittäjäksi vasta kolmannen konkurssin jälkeen.
Silloin yritysten uudelleen käynnistyminen saattaa venyä pitkälle loppuvuoteen.
Vientiyritysten tulevaisuus on myös hyvin niljakas. Pandemia on tietysti force majour sekä myyjän että ostajan kannalta. Riippuu hyvin paljon eri maiden ja asiakkaiden tilanteista, kuinka kaupat saadaan jälleen käynnistettyä.
1970-luvun öljykriisin jälkeen länsiviennissä hinnat putosivat useita kymmeniä prosentteja ja asiakkaista käytiin veristä kilpailua. Silloin pelastajana oli idän kauppa. Öljyn hinnan noustessa itään piti toimittaa maksuksi yhä enemmän tuotteita.
Konkursseissa on se paha puoli, että maan lakien mukaan ketään ei voi hyljätä täysin oman onnensa varaan. Kun henkilökohtainen konkurssi ei ole mahdollinen ja voudit vahtivat joka euroa, niin historia on todistanut, että töihin meno ei kannata.
Työpaikan saantikin on konkurssin tehneelle Suomessa vaikeaa. Amerikassa sanotaan, että henkilö on valmis yrittäjäksi vasta kolmannen konkurssin jälkeen. Olisi siis hyvä miettiä tätä henkilökohtaista konkurssia, kun konkurssien kustannuksia jaetaan kansantaloudessa. Suuri elätettävien määrä ei ole yhteiskunnalle ja veronmaksajille halpa juttu!
Jos pitää etsiä kriisistä jotain positiivista, niin sellaistakin löytyy. On nimittäin käytännössä todistettu, että uusien tuotteiden tuominen markkinoille on laman aikana helpompaa kuin noususuhdanteen aikana. Psykologia piilee siinä, että on enemmän aikaa kuunnella myyjiä ja etsiä jotain sellaista uutta, jossa ei vielä ole armotonta kilpailua.
Nyt kannattaakin kaivella muistin sopukoista jotain sellaista, joka on ehkä aikaisemmin tyrmätty markkinoilla, ja alkaa etsiä uusia ideoita tuotekehittelyyn!
tietokirjailija