Urheilu

Launeelle suunniteltu liikuntakeskus palvelisi jopa kahdeksaa urheilulajia – hintalappu tarkentunut 6,3–7,2 miljoonaan

Lahden kulttuuri- ja liikuntalautakunta oli yksimielinen puoltaessaan sille esitettyä tuoretta hankesuunnitelmaa Launeen tekojääradasta.

Lautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen (sd.) kuvailee suunnitelmaa liikunnan näkökulmasta upeaksi, ja siltä nivaska havainnekuvineen kieltämättä näyttää.

– Tämähän oli meille tuttu asia, jota laitettiin eteenpäin kun maaliskuussa vastasimme vetoomukseen, Markkanen viittaa jääurheiluseurojen kannanottoon, jolla tuotiin esille huoli jääurheilun olosuhteista.

Lahti on Suomen suurin kaupunki ilman koneellisesti jäädytettyä tekojäärataa.

– Puollamme rohkeasti sitä, että saataisiin Launeelle vimpan päälle kokonaisuus talvi- ja kesäkäyttöön, Markkanen toteaa. Ja lisää:

– Vaikka ymmärrämme talouden realiteetit.

Hanke toisi Launeenkadun ja Tapparakadun kulmatontille kaksi kiekkokaukaloa, yleisöluistelualueen sekä niitä ympäröivän pikaluisteluradan. Pinnan alle asennettu jäädytysjärjestelmä suurin piirtein tuplaisi nykyisen luistelukauden kestämään lokakuusta maaliskuuhun.

- - -

Hintaa urheilukentälle kertyisi Ramboll Finland Oy:n räknäämän kustannusarvion mukaan noin 6,3 miljoonaa euroa. Tekojääradan sijaan pitäisi ehkä kuitenkin puhua liikuntakeskittymästä, johon on hahmoteltu ainakin kahdeksan lajin suorituspaikkoja.

– Alue palvelisi montaa pitkän aikavälin tarkoitusta ja toivetta seuroilta, Markkanen sanoo.

Hiekkatekonurmella voisi kesällä pelata täysikokoisella pesäpallokentällä tai monella juniorikentällä, joita pesäpalloväki on hartaasti kaivannut. Alueen päätyyn – joskin pesäpallokentän vaara-alueelle – on piirretty kaksi katusählykaukaloa ja tenniskenttä. Alueen reunassa kulkisi 100 metrin juoksusuora.

Tarjonnan täydentäisivät kokonainen tai puolikkaat jalkapallokentät, joiden alustana hiekkatekonurmi tosin ei ole enää ollut futisväen suosiossa.

- - -

Aiemmin tekojääradan hintaluokaksi on julkisuudessa arvioitu noin kolmea miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmassa kokonaiskustannukset ovat jopa kaksinkertaistuneet, kun 3,7 miljoonan euron kentän oheen on liitetty 2,4 miljoonaa liikenne- ja ”yleiskustannuksia”.

Seuraavaksi on kaupungin tilajaoston ja päättävien elimien tehtävä punnita miten ja millä varoilla kompleksi suunniteltaisiin, rakennettaisiin ja ylläpidettäisiin.

– Toivomme, että kustannukset jakautuisivat kaupunkiympäristön sekä teknisen- ja ympäristötoimialan (Tyla) investointiohjelmiin, Markkanen sanoo.

Hän myöntää, että Tylan vuosittaiseen miljoonan euron liikuntapaikkamäärärahaan nähden kuusi miljoonaa on iso raha. Tulokertymää esimerkiksi vuoromaksuista tai oheispalveluista ei hankesuunnitelmassa vielä arvioitu.

– Opetus- ja kulttuuriministeriöltä olisi mahdollista saada avustusta noin kymmenen prosenttia, Markkanen huomauttaa.

- - -

Puheenaiheeksi noussee vielä pukukoppirakennuskin, jonka lisähintalappu olisi 900 000 plus mahdolliset maaperästä johtuvat paalutuskustannukset.

– Voisiko aluetta sitten rakentaa vaiheittain? Markkanen pohtii vaihtoehtoja.

Tekojäärata liittyy olennaisesti meneillään olevaan Sports Hub -kokonaissuunnitelmaan liikunnan ja urheilun tulevaisuudesta.

– Suunnitelman luominen jatkuu syyskuussa. Siinä linjataan kuka maksaa, ja millä aikavälillä (hankkeita toteutetaan).

– Näen tämän niin, että kun jotain tehdään, niin kerralla kunnolla, jotta se palvelee käyttäjiä parhaiten, Marju Markkanen linjaa.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi
@

Suosittelemme