Urheilu

Positional play puolustajan näkökulmasta: "Varmaan näytti telkkarista tylsältä, mutta siinä oli helppo pelata"

FC Lahden Mikko Viitikko uskoo, että kolme vuotta systemaattista pallonhallintapeliä Vaasan Palloseurassa näkyvät hänen pelitaidoissaan, pelinluvussaan ja ratkaisuissaan yhä. Kuva: Aatu Raninen

FC Lahden toppari, HJK:n kasvattama ja Vaasan Palloseuran kolmen vuoden ajan jalostama, Mikko Viitikko on ollut yhtenä pelaajana todistamassa Veikkausliigan viime vuosien suurta murrosta.

Muutamien valmentajien uudenlainen suhtautuminen erityisesti pallonhallintaan on ravistellut peliä ja puheenaiheita – on puhuttu esimerkiksi Positional Play -filosofiasta.

Oikeaa tai väärää tapaa pelata ei ole olemassakaan, mutta uudet metodit ovat vallanneet sijoituksia sarjan kärkipäästä ja vähintäänkin voimisteluttaneet suomalaista peliajattelua: miten parantaa hyökkäyspelaamisen laatua, miten asetella pelaajat ja luoda järjestelmällisesti ylivoimatilanteita, kuinka lisätä maalinteon todennäköisyyksiä ja toisaalta säilyttää puolustusvalmius pallon menettäessä.

Kenttäolosuhteiden parantuminenkin on puhaltanut tuulta näihin purjeisiin, joita ylös ovat reivanneet ainakin HJK:n päävalmentaja Mika Lehkosuo "opetuslapsineen" sekä VPS:n päävalmentaja Petri Vuorinen apuvalmentajanaan Jani Sarajärvi, joka täksi kaudeksi siirtyi HJK:hon.

Tiesit periaatteessa silmät kiinni missä omat pelaajat ovat ja mihin voi syöttää. Mikko Viitikko kuvailee Positional play -ajattelua

– Vaasassa aloimme työstää pallonhallintaan pohjautuvaa futista, jossa pidetään palloa ja pyritään sen avulla kontrolloimaan peliä, talvella VPS:sta Lahteen siirtynyt Viitikko taustoittaa.

Hän kertoo tykänneensä VPS:n pelikulttuurista.

– Paljon treenattiin yksityiskohtaisesti mihin pitää sijoittua, minne voit syöttää.

– Siinä oli aika helppo pelata. Luo turvaa, kun tilanteisiin on annettu tietyt mallit joita voi hyödyntää, Viitikko sanoo.

Kontrollin yksi peruste on vähentää sattuman mahdollisuutta.

– Se auttaa tilastollisesti voittamaan pelejä. Kun sulla on pallo, siihen on parempi mahdollisuus.

Lehkosuo on täsmentänyt esimerkiksi Lindgren & Sihvosen haastattelussa (Yle Puhe 27.1.2017), että pallonhallinta itsessään ei ole tärkeää, vaan pelin eteneminen haluttuihin suuntiin.

– Omassa roolissani minulla oli aina (pallollisena) vähintään kolme vaihtoehtoa (syöttösuuntaa), ja oli oma valintani minkä näin niistä parhaaksi, Viitikko avaa VPS:n tyyliä.

Lähtökohtaisesti pallollisen vaiheen ja hyökkäämisen tavoite lienee kaikilla joukkueilla likimain sama, myös Viitikon nykyisellä joukkueella Sami Ristilän luotsaamalla FC Lahdella, mutta toteutuksissa on eroja.

– Lahti on vähän suoraviivaisempi, vaikka mekin haluamme kontrolloida palloa ja peliä, eikä roiskia.

– Täällä palloa ei kierrätetä enää kolmatta kertaa (laidalta toiselle), vaan pyritään löytämään nopeammin ylhäältä ratkaisuja, Viitikko arvioi.

Positional Play -koulukunta on jossain määrin kohdannut kritiikkiäkin, hieman samaan tapaan kuin vastaava Meidän Peli jääkiekon puolella. Huonoimmillaan pelivälineen hallinta ilman etenemistä ja maalintekoyrityksiä ei vakuuta ulkopuolisia seuraajia.

– Se (VPS) varmaan näytti telkkarista välillä tylsältä, mut oli kentällä tosi siistiä, kun tiesit periaatteessa silmät kiinni missä omat pelaajat ovat ja mihin voi syöttää, Viitikko sanoo.

Uudenlaisen peliajattelun prosessi on jossain määrin myös luonnekysymys, hän myöntää.

– Vaasasta muistan sen, että kaikki eivät siihen pysty. Pitää olla kärsivällinen, vähän nöyräkin, että sopeutuu siihen.

– Joku jeesustelija, joka on olevinaan parempi kuin muut, ei siihen välttämättä sovi. Kaikkien on hengitettävä samaa ilmaa ja toteutettava mitä harjoitellaan, Viitikko lataa.

Mikko Viitikon haastattelu ja FC Lahden alkukautta käsittelevä kolumni tänään ilmestyneen Uuden Lahden sivulla 22.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi
@

Suosittelemme