Urheilu

Uuden Lahden lukijat: Useimmat tiet vievät Kisapuistoon

Kisapuistossa korostuvat perinteet, sijainti ja tunnelma. Kaupungilta odotetaan hieman suurempaa osuutta jalkapallostadionin rahoituksesta.

Lukijakyselyssä otettiin kantaa Lahden jalkapallostadionin sijoituspaikkaan, rahoitukseen ja yleisökapasiteettiin. Kuva: Aatu Raninen

Järjestimme nettisivuillamme lukijakyselyn Lahden jalkapallostadionin tilanteesta. Kyselyn pohjana toimi uutinen, jonka mukaan kaupungin toimitilayhtiö Spatium oli äskettäin vieraillut tutustumassa ulkomaisiin stadio­neihin, ja yhtiön tavoitteena on päästä hakemaan stadionin rakennuslupaa syksyllä. Työn alla on Kisapuiston sijoitusvaihtoehto.

Tiistaina 24.5. käynnistettyyn kyselyyn tuli kuuden vuorokauden aikana noin 280 vastausta.

Vastaajien taustoista kysyttiin aluksi suhdetta jalkapalloon. 11 prosenttia ilmoitti, ettei käy katsomassa jalkapallo-otteluita. Loput seuraavat tarkasti (43 %), satunnaisesti (27 %) tai ainakin vähän jalkapalloa.

1) Lahden jalkapallo­stadion kuuluu Kisapuistoon. Sitä mieltä on 77 prosenttia vastaajista.

Selvä enemmistö kyselyyn vastaajista on jalkapallosta paljon tai ainakin jonkin verran kiinnostuneita ihmisiä, ja he kannattavat uuden stadionin rakentamista.

Kisapuistoon stadionin sijoittaisi 77 prosenttia vastaajista, Launeelle 10 prosenttia ja jonnekin muualle 3 prosenttia. Yksittäisiä ääniä saavat Renkomäki, Mytäjäisten alue ja protestihengessä jopa Orimattila.

Rakentamatta jättäminen ja otteluiden järjestäminen entiseen tapaan Kisapuistossa/Hiihtostadionilla saa vain kymmenen prosentin kannatuksen.

Kritiikkiäkin muutamilta vastaajilta kuitenkin tulee:

"Miksi rakentaa uusi kun meillä on jo valmiina urheilukeskus valmiine katsomoineen. Siellä on parkkipaikat ja muu palvelu jo valmiina."

"Pääkatsomon ja pukukoppitilojen kunnostaminen pitäisi riittää Veikkausliigan olosuhteisiin."

"Harvoin jos koskaan FC Lahden pelit ovat loppuunmyytyjä."

2) Kisapuisto viehättää monin eri tavoin, mutta Launeella paikka voisi sittenkin olla toimivampi.

Sanallisissa perusteluissa Kisapuistossa nähdään pitkä lista hyötyjä. Tiivistettynä:

"Kisapuisto on kulttuuri- ja urheiluhistoriallisesti ylivoimainen paikka ja keskellä kaupunkia loistavien liikenneyhteyksien äärellä."

Kisapuistoa puoltavat vastaajien mielestä ainakin esteettisyys, tunnelma, keskustan elävöittäminen, bussiyhteydet sekä Ranta-kartanon kehittyminen. Samoin jo tehdyt investoinnit.

"Palloliitto on satsannut rahaa sekä valoihin että kentän mattoon. Paikanmuutos on osoitus lyhytjänteisestä alueen kehittämisestä."

Toisaalta ongelmina koetaan parkkipaikkojen riittävyys, alueen kaavoitus sekä historiallisen museon asettamat rajoitukset.

"Niin kauan kuin rakentamisoikeutta rajoitetaan olisi järkevintä rakentaa umpinainen jokaiselta sivulta katettu stadion esim. Launeelle."

3) Kaupungin 60 prosentin osuus kustannuksista on hieman alle kansan mielipiteen.

Lahden kaupunki on valmis kustantamaan stadionista 60 prosenttia, ja edellyttää 40 prosentin ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi yrityksiltä, sijoittajilta tai kansainväliseltä jalkapalloliitolta.

Vaatimus herättää kyselyyn vastanneiden keskuudessa aiheellisesti vertailuja kaupungin muihin urheiluhankkeisiin.

"Suomeen on rakennettu yhteiskunnan rahoilla jäähallien verkosto, joka on tarjonnut mahdollisuuden ammattimaiseen toimintaan niin edustusjoukkueiden kuin juniorityön puolella. Nyt on jalkapallon vuoro saada nämä samat lähtökohdat."

"Onko hyppyreihin ja Suurhalliin vaadittu yksityistä rahaa? Jalkapallo on kaupungin suurin ja harrastetuin laji, joten vaaditaanko siltä liikaa?"

"Miksi jalkapallon pitäisi olla tässä eriarvoisessa asemassa?"

Ääripäistä sekä 0 että 100 saavat ääniä, mutta määrällisesti eniten vastauksia kertyy välille 70-80. Lopulta yleinen mielipide päätyy melko lähelle alkuperäistä linjanvetoa: kaupungin rahoitusosuuden keskiarvo on 64 prosenttia, ja mediaani 70 prosenttia.

Osa vastaajista muistuttaa, että yksityinen sektori ­haluaa sijoitukselle vastinetta.

"Nykyiset ehdot eivät anna vaadittuun 40% kuuluville minkäänlaisia mahdollisuuksia tehdä rahaa stadionilla. Se ei siis olisi sijoitus, vaan lahjoitus."

4) Stadionille tarvittaisiin noin 5 000 katsomopaikkaa, säänsuojaa ja palveluita.

Reilu kolmannes vastaajista määrittelee tarkemmin stadionin yleisökapasiteettia. Numerolukuina useimmin mainitaan 5 000, ja seuraavaksi useimmin 6 000 katsomopaikkaa. Muut kategoriat jäävät selvästi pienemmiksi, mutta jopa kolmasosa toivoisi suurta 7 000-10 000 katsojan stadionia.

Tärkeänä pidetään esimerkiksi suojaa sateelta ja tuulelta, korkealle asennettavaa tv-kameraa, mahdollisuutta järjestää maaotteluita, sekä VIP-tiloja ja aitioita.

"Umpinainen ­stadion, jonka olennaisimmat rakenteet ovat katot, takaseinät, kentästä korotetut ja mahdollisimman jyrkät katsomot."

"Stadionille voisi sijoittaa kahvilaa, ravintolaa, kuntosalia ja vaikka jalkapalloaiheisen museon. Lisäksi toimistotilaa seuroille. Yleisön käytössä tulisi olla lämmin tila puoliaikoja varten."

"Osa katsomoista olisi hyvä olla anniskelu­aluetta."

Riittävän suuriin ja jouhevasti toimiviin WC-tiloihin kiinnitetään myös huomiota.

5) Kenties yllättävimpänä ideana eräs vastaaja ehdottaa kenttätason madaltamista.

Yksi Kisapuiston ongelmista on ollut viereisen historiallisen museon miljöö, ja sen asettamat maisemalliset rajoitteet. Eräs ehdottaa:

"...stadion joka on kaivettu perusmaata alemmas monttuun."

Voisiko maata kaivamalla myös jatkaa katsomoiden alimpia rivejä maanpinnan alapuolelle, jolloin katsomorakennus katoksineen ei kohoaisi historiallisen ­museon näkökulmasta ­liian korkealle?

Stadionkysely

Uuden Lahden lukijakyselyyn Lahden jalkapallo­stadionin rakentamisesta tuli kuuden vuorokauden aikana nettilomakkeella noin 280 vastausta.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Suosittelemme