Urheilu

Missä luistellaan 2020-luvulla?

Jääurheilulle ihanteellinen kuulas pakkaspäivä on Lahdenkin korkeudella käynyt harvinaiseksi. Koneellisella jäädytyksellä kentän saisi syksyllä kuntoon jo kun lämpötila laskee alle viiden plusasteen. Kuva: Viena Kytöjoki

Jääurheilun harrastajat tuntevat käytännön havainnon lahtelaisesta ilmastonmuutoksesta: luistelukenttien käyttöaika on lyhentynyt ”vanhojen hyvien talvien” noin kolmesta kuukaudesta ehkä kuuteen viikkoon.

Tälläkin kertaa sesonki käynnistyi vasta tammikuun alussa. Pakkassään ja luonnonjäiden puute johtaa siihen, että erityisesti lasten ja nuorten kynnys jääurheilun aloittamiseen kasvaa, ja toisaalta jäähalleihin siirtyminen lisää harrastamisen kustannuksia.

Ensi talvena Lahdesta tulee Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista ainoa, jossa ei ole koneellisesti jäädytettyä ulkojäätä. Esimerkiksi Jyväskylässä on yksi jalkapallokentän kokoinen tekojäärata ja kaksi kaukaloa. Lappeenrannassa on yksi iso plus kaukalo.

Lahdessa ollaan toistaiseksi keskustelun tasolla, ja tekojääradasta uupuvat perinteiset kulmakivet, eli sijoituspaikka ja rahoitus. Vahvimmin ehdolla paikaksi ovat Kisapuisto ja Laune.

Kaupungin lisäksi hankkeeseen tarvitaan kumppaneita, jotka voisivat tehdä jääradalla liiketoimintaa. Liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen.

- Kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa on nyt tutkittu tarkemmin Launetta. Siellä jääalueesta saataisiin riittävän iso ja seurakäyttöön toimiva, sanoo liikuntatoimenjohtaja Tommi Lanki viitaten Launeenkadun ja Tapparakadun kulman tonttiin.

Seitsemän paikallista jääurheiluseuraa esitti perjantaina julkilausumansa tekojään ja Launeen vaihtoehdon puolesta Lahden päättäjille. Seurojen mukaan kaupungissa on 4 000 aktiivista jääurheilijaa, mutta asia koskettaa myös laajemmin vapaa-ajan liikuntaa.

Launeella tekojää voisi uutena kenttänä lisätä jääpinta-alaa merkittävästi, ja viereisestä jäähallista voisi koitua hyötyjä. Kisapuistossa se tulisi nykyisen kentän tilalle, mutta siellä olisi valmis valaistus.

- Kaupungin lisäksi hankkeeseen tarvitaan kumppaneita, jotka voisivat tehdä jääradalla liiketoimintaa, toteaa liikunta- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Marju Markkanen.

Niin ikään Launeen kannalla oleva lautakunta luo parhaillaan strategiaa, jossa jäsennellään missä järjestyksessä tarpeellisia liikuntahankkeita toteutetaan.

Tilanne on tukala, kun tarpeita olisi ainakin uimahallille ja jalkapallostadionille.

- Tekojääradan saaminen olisi ehdottomasti tärkeä asia, Markkanen sanoo.

- Siitäkin huolimatta, että juuri nyt pakkasta on, Lanki puoltaa.

Tekojäärata on Langin mukaan ollut jo parin vuoden ajan tyrkyllä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa, josta vuosittaiset liikuntarakentamisen avustukset jaetaan.

Jääurheilulle on viime vuosina jaettu vastaaviin projekteihin eri puolille Suomea noin 330-900 tuhannen euron avustuksia, jollainen kuittaisi hankkeesta merkittävän osan.

- Valtiolle kerrottu kolmen miljoonan kustannusarvio sisältää muutakin kuin jään, ainakin pukutiloja ja maarakenteita. Arvio on tehty Helsingin seudulla toteutuneista projekteista, Lanki kertoo Launeen projektin alustavista suunnitelmista.

Mutta jotta rahaa voi saada, on oltava konkreettinen hanke jota tukea. Tällä hetkellä tekojäärata ei ole Lahden investointiohjelmassa.

- Tekniseltä puolelta tuleva määräraha ulkoliikuntarakentamiseen on tänä vuonna 200 000 euroa, sillä ei rakenneta edes yhtä lähiliikuntapaikkaa, Lanki sanoo.

Ensi vuoden talousarvion valmistelu on käynnistymässä lähiviikkoina.

Yhden kaukalon tekojää rakennetaan kesällä eteläsavolaiseen Mäntyharjun kuntaan. Kunta hyväksyi edullisimman 445 000 euron tarjouksen, johon valtionavustusta tulee noin 100 000 euroa.

- Luistelukausi tulee olemaan lokakuun alusta ainakin maaliskuun puoliväliin, kenttämestari Juhani Lyytikäinen ennakoi Pitäjänuutisten haastattelussa.

Urheiluseurojen vetoomus:

"Tekojäähanke käynnistettävä pikaisesti"

Lahden jääurheiluseurojen edustajat luovuttivat torstaina 01.02 Lahden kaupungin Milla Bruneaulle julkilausuman, jossa on esitetty huoli jääharrastusolosuhteista Lahdessa. Julkilausuman tavoitteena on vauhdittaa tekojäähankkeen etenemistä.

Pitämässään kokouksessa 15.1.2018 lahtelaiset jääurheiluseurat päättivät saattaa esille huolensa lasten, nuorten ja myös varttuneempienkin jääharrastusolosuhteista Lahdessa. Jokaisen lahtelaisen jääurheiluseuran tavoitteina ovat jääurheilun harrastusmahdollisuuksien parantaminen määrällisesti, laadullisesti sekä myös kustannuksiltaan. Taitoluistelussa, ringetessä, kaukalopallossa ja jääkiekossa tavoitellaan myös urheilullista menestystä, josta on myös näyttöä viime vuosilta runsain mitoin. Lahdessa on yli 4 000 aktiivisen jääurheilijan joukko, mutta tekojääasia koskettaa huomattavasti tätäkin suurempaa joukkoa kaikkine sidosryhmineen.

Jääurheiluseurojen tavoitteena on edelleen se, että tulevan tekojääkokonaisuuden tulee olla osa lahtelaista ja päijäthämäläistä liikuntarakentamisen strategiaa. Strategian mukaan liikuntamahdollisuuksien optimaalista käyttöä edesautetaan, samalla hyödyntäen jo rakennettua liikuntapaikkainfrastruktuuria oheisliikuntamahdollisuuksineen. Siksi ehdotuksemme tekojään sijoituspaikaksi on Laune.

Luonnonjäiden hyödynnettävyys on heikentynyt ratkaisevasti ja pysyvästi niin paljon, ettei säännöllistä toimintaa voida enää näillä kentillä taata. Tekojää on ennaltaehkäisevää lasten, nuorten ja varttuneen väen kustannustehokasta liikuntapaikkarakentamista. Lahden alueella voitaisiin perustaa useita uusia ryhmiä erityisesti harrastepuolelle, mikäli tekojää olisi käytettävissä. Samalla meillä olisi areena, jossa voitaisiin toteuttaa yhteisiä talviseen harrastustoimintaan liittyviä tapahtumia ja opettaa kustannustehokkaasti lapset luistelemaan. Jäähallit ovat käytännössä täynnä ja tulijoita olisi sinnekin tulossa lisää.

Tekojääalueen voisi kesällä päällystää keinonurmella, jolloin se olisi ympäri vuoden monipuolisessa käytössä.

Allekirjoittaneet: Jarkko Hellsten (Lahti Ringette ry), Leea Rauske-Kuoppala (Lahden Taitoluistelijat ry), Pekka Kolu (Lahden Kortteliliiga ry), Pekka Sipilä (Kiekkoreipas ry), Jussi-Matti Salmela (Junior-Pelicans ry), Tomi-Pekka Kolu (Lahden Pelicans Oy), Jukka Toivonen (Curling Club Lahti ry).

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi

Suosittelemme