Lahesta

Hennalan viimeinen lipun laskija tarttui nuijaan - Hannu Rahkonen johtaa nyt valtuustoa

Hannu Rahkonen on kotoisin Janakkalan Turengista ”jäätelötehtaan vierestä”. Lahteen hän muutti vuonna 1984 työn perässä, minkä jälkeen hän työskenteli Hennalan varuskunnassa sen lakkauttamiseen asti. Kuva: Tommi Berg

Hannu Rahkonen (kok.) on nyt ollut reilun kolmen viikon ajan Lahden valtuuston puheenjohtaja. Tehtävä tuli hänen hoidettavakseen, kun puoluetoveri Milla Bruneau valittiin keskustelua herättäneiden käänteiden jälkeen Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden johtajaksi.

Rahkoselle ei ole epäselvää, millaisessa tilanteessa hän tuli tarttuneeksi puheenjohtajan nuijaan. Talouslukujen perusteella Lahti-laivan pinnalla pitäminenkin käy työstä.

– Valtuustokausi on ylittänyt puolivälin ja aikamoisia haasteita on jäljellä. Siinä tarvitaan yhteistyökykyä ja rakentavuutta, Rahkonen toteaa.

Rahkonen uskoo olevansa sopiva henkilö rakentamaan yhteistyötä. Näkemyksensä hän perustaa yli puoluerajojen saamaansa palautteeseen. Muut valtuutetut ovat kokeneet hänet neutraaliksi hahmoksi, jonka kanssa on helppo toimia.

Osittain tämä johtunee Rahkosen persoonan lisäksi siitä, että hän tuli lahtelaiseen politiikkaan vanhan Nastolan puolelta kuntien yhdistyessä. Hänelle ei ollut ehtinyt kertyä vuosien saatossa ”vanhoja syntejä” lahtelaisen politiikan väännöistä. Kaupunki on hänelle kuitenkin entuudestaan hyvin tuttu.

– Muutin Lahteen vuonna 1984 ja vuonna 2008 muutin Villähteelle. Työurani tein kuitenkin koko ajan Lahdessa, Rahkonen kuvailee.

Rahkonen oli töissä Hennalan varuskunnassa sen alasajoon asti. Eläkkeelle lähtiessään hän oli Hämeen rykmentin henkilöstösektorin johtajana kapteenin sotilasarvolla.

– Minulla oli kunnia laskea alas viimeisen kerran varuskunnan lippu ja viimeinen tehtäväni oli kahvitilaisuuden järjestäminen henkilöstölle, Rahkonen muistelee vuoden 2014 tunnelmia.

Tällä kertaa Rahkosella tuskin on edessään vastaavia alasajotehtäviä, vaikka Lahdenkin tilanteesta on syytä olla syvästi huolissaan.

– Kyllä meillä tällä hetkellä suurin kokonaisuus on maakunnallisen yhteistyön parantaminen. Luvut näyttivät, että Lahti isoimpana kaupunkina pärjäisi jatkossakin, mutta meillä on ympäristökuntia, jotka tulevat olemaan todella tiukalla ja ahtaalla.

Lahden ja maakunnan muiden kuntien välillä on vuosien saatossa ollut epäluuloja ja paikka paikoin kitkaakin. Rahkonenkin pääsi katselemaan Lahtea ulkopuolelta toimiessaan Nastolan valtuutettuna ennen kuntien yhdistymistä.

– Kuntarajan ylittäessäni ei auto töyssähdellyt missään vaiheessa. Kuntaraja ei ole koskaan ollut minkäänlainen ongelma, olin ehdottomasti kuntaliitoksen kannalla ja olen edelleenkin, se oli äärettömän hyvä ratkaisu.

Maakunnallinen ajattelu joutuu todelliseen testiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä, jonka taloustilanne on alueen kuntien yhteinen murhe. Yhtymä pyrkii paikkaamaan talouttaan muun muassa karsimalla ja keskittämällä palveluverkkoaan. Tänä syksynä julkistetut esitykset ovat jo herättäneet vastalauseita niin maakunnan pienemmissä kunnissa kuin Lahdessakin.

Rahkonen seuraa keskustelua aitiopaikalta hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksen puheenjohtajana. Hän haluaa korostaa, että muutoksia ei tarvitse pelätä, vaikka palvelut olisi järjestetty tulevaisuudessa eri tavoin.

– Kolme edellistä kertaa kun olen käynyt terveyskeskuksessa, olen tavannut vain kerran lääkärin, mutta kuitenkin aina olen saanut avun siihen tarpeeseen, mitä on ollut.

Rahkonen sanoo ymmärtävänsä, että ihmiset ovat huolissaan palveluverkosta. Hän kuitenkin muistuttaa, että harvemmin käytettyjen palveluiden keskittäminen on perusteltua.

– Toisaalta en ole kuullut Päijät-Hämeessä yhdenkään synnyttävän äidin kritisoivan sitä, että pitää mennä Lahteen synnyttämään. Se on asenne- ja ajattelukysymys. Perusterveydenhuollon palveluiden pitää olla lähellä ja pitää panostaa siten, että ihmiset pääsevät palveluiden piiriin, kun tarve on.

Rahkosella on kokemusta päijäthämäläistä politiikkaa vaativimmistakin oloista, sillä hän oli rauhanturvaajana Bosniassa 1997–1998 ja Afganistanissa 2002–2003.

– Kun televisiosta katseli kaksoistornien iskua, ei tullut mieleen, että muutaman kuukauden kuluttua pystyttelen telttaa Afganistanissa, Rahkonen muistelee.

Rauhanturvatehtävät opettivat katsomaan kotimaan asioita uudella tavalla.

– Kummankin reissun jälkeen tuli se tunne, että kyllä meillä on hyvin asiat. Ehkä siitä tulee se, etten ihan aina ymmärrä sitä negatiivista kriittisyyttä, mitä meillä on. Me olemme tottuneet niin hyvään.

Halusi Rahkonen sitä tai ei, kriittinen keskustelu on väistämätön osa paikallispolitiikkaa. Viime aikoina kriittistä keskustelua on käyty myös paikallisen kokoomuksen tilanteesta. Rahkosenkin nimi vilahtelee aika ajoin niissä kriittisissä puheenvuoroissa, joissa kokoomuksen ryhmän sanotaan olevan pienen sisäpiirin ohjailtavissa.

– Olisi aika outoa, jos valtuustoryhmän puheenjohtaja ei olisi sisäpiirissä.naurahtaa Rahkonen.

Hän kuitenkin kiistää näkemyksen, jonka mukaan pieni piiri sanelisi muiden valtuutettujen toimintaa.

– Se ei pidä paikkansa. Kyllähän se on näkynyt valtuustossakin, että olemme äänestäneet eri tavalla. Mehän emme ole tehneet tällä valtuustokaudella yhtään ryhmäpäätöstä.

Valtuuston puheenjohtajan paikkaa on perinteisesti pidetty näkyvyytensä vuoksi hyvänä ponnahduslautana Arkadianmäelle. Rahkonen oli ehdolla jo kevään eduskuntavaaleissa, mutta neljän vuoden päähän hän ei suostu vielä spekuloimaan.

– Sitä pitää sitten harkita ja katsoa. Nyt hoidan tämän tehtävän niin hyvin kuin mahdollista.

Kuka?

Hannu Rahkonen

59 vuotta

Perhe: vaimo ja kaksi lasta (9 ja 11 vuotta), edellisestä liitosta aikuiset lapset

Opistoupseeri, eläkkeelle vuonna 2015 kapteenin sotilasarvolla

Nastolan valtuustoon vuonna 2013. Lahden nykyiseen valtuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa 520 äänellä

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme