Lahesta

Lahti etsimässä itseään Helsingistä - vihreä pääkaupunki, talous ja päihteet puhuttivat valtuustoseminaarissa

Helsinkiläisen hotellin Crowne Plazan seminaarihuoneessa on juuri kuultu paljon synkkiä lukuja sisältävä katsaus Suomen kuntien taloustilanteeseen. Jos Lahden kaupunginvaltuutetut ovat olleet kalvosulkeisten aikana hereillä, heille on saattanut jäädä mieleen, että suurimmat kaupungit ovat täysin erilaisessa tilanteessa sen suhteen, miten hyvin ne kestävät meneillään olevaa kuntatalouden syöksykierrettä.

Kurjimmassa jamassa ovat Kouvolan tapaiset paikkakunnat, joiden taseessa olevat ylijäämät on hyvin pian syöty. Toisessa ääripäässä on täysin omassa kastissaan oleva Helsinki, jolla on edellisiltä vuosilta kertynyttä ylijäämää pökerryttävät 5,3 miljardia euroa.

Lahti ei ole Kouvola eikä Helsinki. Kaupungin taseessa on arvioitu olevan ylijäämää tämän vuoden lopussa noin 113 miljoonaa euroa, mikä on suomalaisten isojen kaupunkien keskikastia.

Hyvät ­ystävät, meillä on vähän hommia tehtävänä. Kaupunginjohtaja ­Pekka Timonen

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen havainnollistaa asiaa asettumalla oman puheenvuoronsa aikana tarkalleen salin etuosan keskivaiheille. Hän maalailee kuulijoilleen mielikuvan, jonka mukaan vasemman käden puolella ovat heikoimmassa jamassa olevat suomalaiset kaupungit, oikealla puolella parhaassa tilanteessa olevien kaupunkien ryhmä. Tämän jälkeen Timonen ottaa askeleita keskeltä kohti ykkösketjun kaupunkeja.

– Nythän me olemme täällä siksi, että kuljemme tänne vähän joka asiassa, Timonen havainnollistaa.

Kenellekään paikalle olijalle tuskin on epäselvää, että pelkillä hengennostatuspuheilla noiden askelien ottaminen ei tapahdu.

Timonenkin palauttaa keskustelua arkirealismiin esittelemällä keväällä tehtyä Taloustutkimuksen tutkimusta, jossa oli tiedusteltu 18–29-vuotiaiden suomalaisten halukkuutta suositella eri paikkakuntia opiskelukaupunkeina.

Lahtea oli valmis suosittelemaan vain kymmenen prosenttia, kun esimerkiksi Tampereen luku oli 60. Tutkimuksessa oli myös kysytty, miksi vastaaja ei ole valmis suosittelemaan jotakin kaupunkia. Lahdessa tärkeimpiä syitä olivat turvattomuus ­(36 %), epämukava ilmapiiri (35 %) ja huono maine opiskelukaupunkina (34 %).

– Hyvät ystävät, meillä on vähän hommia tehtävänä, Timonen toteaa lukuja esitellessään.

Nuorten aikuisten kriittiset näkemykset toimivatkin yhtenä aasinsiltana ensimmäisen seminaaripäivän isoon teemaan, Euroopan ympäristöpääkaupunkivuoteen. Timonen näkee teemavuodessa ison mahdollisuuden kirkastaa mielikuvia Lahdesta parempaan päin. Hän muistuttaa, että nuorille suomalaisille ympäristöasiat ovat arvojärjestyksessä ykkösenä tai kakkosena.

Seminaaripäivän aikana valtuutetut keskustelevat ympäristöpääkaupunkivuodesta pienryhmissä ja ideoivat sen toteuttamista työpajoissa. Työryhmien tuloksia esiteltäessä käy nopeasti ilmi, että päättäjien ajatukset ovat menneet monessa ryhmässä samansuuntaisesti: kaupunkilaiset pitää saada mahdollisimman hyvin mukaan pääkaupunkivuoteen, siitä ei saa tulla vain pienen piirin hanke.

”Miten viestimme innostavasti, mutta siten, että ihmiset eivät koe meidän syyllistävän heitä?” pohditaan yhden ryhmän yhteenvedossa.

Viestinnän merkitys korostuukin monissa pohdinnoissa. Työpajoissa on kehitelty myös huomattavasti lennokkaampia ideoita kaikkein vaikeimmin tavoitettavan kohderyhmän tavoittamiseksi. Eräs ryhmä ehdottaa videota, jonka pääosassa olisi varavaltuutettu Jari Hartman (sd.). Toinen ryhmä väläyttää yhdeksi teemavuoden mainoskasvoksi valtuutettu Kalle Aaltosta (Pro Lahti).

Molemmat ehdotukset herättävät tuoreeltaan kieli poskessa esitettyjä pohdintoja siitä, riittävätkö kaupungin rahat tarvittaviin esiintymiskorvauksiin.

Oli miten oli, Lahti aikoo joka tapauksessa hankkia teemavuodelle näkyvyyttä käyttämällä sen viestintään lahtelaisittain huomattavan ison kasan euroja.

Aiheesta tarkemmin tänään ilmestyvässä Uudessa Lahdessa. Lehdessä myös juttua seminaarin toisesta päivästä, jolloin puheenaiheena oli Lahden huumetilanne.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme