Lahesta

Islannin mallilla Lahdenkin tilanne kuntoon? - Huumeongelmien ehkäisemiseksi on käynnissä iso maakunnallinen hanke

Islanti tunnetaan luonnonnähtävyyksistään, mutta viime vuosina maa on ollut huomion kohteena myös onnistuneen päihdepolitiikkansa johdosta.

Lahden seudulla on käynnissä nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseen tähtäävä hanke, josta ei ainakaan nimen perusteella puutu kunnianhimoa: ”Huuma – Päijät-Häme, huumeeton maakunta”. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat vuosina 2003–2008 syntyneet, ja toimintaa kohdennetaan myös osin heidän vanhempiinsa.

Hankkeella on monenlaisia osatavoitteita, joista yksi mielenkiintoisimmista on maininta ”Islannin mallin mukaisen toimintatavan” ottamisesta käyttöön soveltuvin osin.

Islannin malli on nykyään paljon esillä suomalaisessakin julkisuudessa ja poliitikkojen puheissa, mutta siinä ei ole mitään täysin uutta ja mullistavaa. Islannissa on esimerkiksi lähdetty tukemaan voimakkaasti nuorten harrastusmahdollisuuksia ja sovittu yhteisesti kotiintuloajoista vanhempien kesken. Molemmat esimerkkejä käytännön toimista, joiden merkitys on helppo ymmärtää maalaisjärjellä.

Sehän siinä onkin, että he ovat keksineet mullistavan tavan tehdä arkisia, järkeviä juttuja. Projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto

– Sehän siinä onkin, että he ovat keksineet mullistavan tavan tehdä arkisia, järkeviä juttuja. Pitäisi muistaa, että kaikkein mullistavinta on osata katsoa ihan lähelle, kiteyttää Huuma-hankkeen projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto.

Islannin malli on hänelle tuttu juttu, sillä hän on ollut aiemmin toteuttamassa mallin mukaisia toimenpiteitä Kanta-Hämeen puolelle. Mallin mukaiset periaatteet ovatkin pikkuhiljaa etenemässä myös Päijät-Hämeessä, sillä esimerkiksi Lahdessa on lähdetty valmistelemaan nuorten harrastustakuuta.

Haavisto korostaa, että Islannin malli perustuu tietoon, jonka pohjalta tehdään päätökset ja toimenpiteet. Lahdessa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksiin pureudutaan ruohonjuuritasolla, eli koulujen ja oppilaaksiottoalueiden tarkkuudella.

Vaikka erilaista tutkimustietoa on paljon käytettävissä, ehkäisevän päihdetyön tekijöillä on tarvetta nuorten itse tuottamalle tiedolle.

– Tarvitaan ymmärrystä siitä, mitä kannabis ja muut huumeet merkitsevät heidän elämässään.

Oleellinen asia Islannin mallissa on vanhempien vastuuttaminen.

– Meillä toimijoilla on ahkera tapa ottaa valtikka itsellemme. Pitäisi saada käännettyä kelkkaa niin, että vanhemmat ja nuoret ottavat enemmän vastuuta itse. Islannissakin vanhemmat olivat tästä aluksi nyreissään.

Konkreettinen esimerkki vastuuttamisesta on vanhempien yhteisesti sovittu kotiintuloaika. Haavisto työskenteli aikanaan Lammilla toteutetussa hankkeessa, jossa kunta otti käyttöön yleisen kotiintuloaikasuosituksen.

Haavisto myöntää, että malli on helpompi toteuttaa pienessä kunnassa kuin kaupungissa.

– Jos Lahden kokoinen kaupunki lähtisi siihen, olisi tärkeää valmistautua alueilla hyvin siihen ja saada yhteisö kotiintuloajan taakse. Jos sitä ei ole hyvin valmisteltu, sillä ei ole mitään merkitystä.

Käytännössä kukaan ei voi valvoa kotiintuloaikaa, mutta se ei olekaan sen olennaisin idea.

– Se on väline, jonka avulla vanhemmat voivat käydä keskusteluja pelisäännöistä ja saavat selkänojaa.

Hanke

Huuma – Päijät-Häme, huumeeton maakunta

THL:n pääosin rahoittama, 1.1.2019–31.10.2021 käynnissä oleva hanke nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseksi Päijät-Hämeessä. Hankkeelle on myönnetty 330 000 euroa Terveyden edistämisen määrärahaa, ainoana huumeisiin liittyvänä hankkeena Suomessa.

Hanketta hallinnoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitos. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä hankkeeseen osallistuu useita henkilöitä työpanoksellaan.

Hankkeen osatoteuttajana on Lahden ammattikorkeakoulu, jonka rooli on tuoda hankkeeseen sosiaali- ja terveysalan ja palvelumuotoilun asiantuntijoiden työpanosta.

Yhteistyökumppaneina myös kaikki alueen kunnat, Koulutuskeskus Salpaus ja suuri joukko alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme