Lahesta

Huumetilanne näkyy ja tuntuu Lahdessa - "Näitä tulee niin paljon esille kuin pystytään tutkimaan"

Lahden huumetilanteella on pitkät perinteet. Ongelman tarkkaa laajuutta ei tiedä kukaan.

Satunnaisesti valittu arkinen aamupäivä Lahden keskustassa. Viiden minuutin kävelykierroksen aikana reitin varrelle osuu kaikkiaan reilu kymmenkunta katujen reunoilla tai penkeillä istuskelevaa kaupunkilaista, jotka ovat ehtineet jo aloittaa uuden päivän päihteiden käytöllä – mikäli ovat siitä missään vaiheessa taukoa pitäneetkään.

Surullisin näky on penkillä istuva nuori mies, joka tuijottaa ties minkä aineiden vaikutuksesta lannistetun ja lamaantuneen näköisenä lasittuneesti katukiveystä.

Keskustelupalstoilla joku kutsuu kaupungilla näkyviä päihteiden ongelmakäyttäjiä ”eläviksi kuolleiksi”. Kauhuviihteestä haettu vertaus saattaa tuntua ihmisarvoa alentavalta, mutta on kaikessa raadollisuudessaan valitettavan osuva. Tämä on se näky, joka suuren yleisön verkkokalvoille kaikkein selvimmin piirtyy paljon puhutusta ja kohutusta Lahden huumetilanteesta.

Viime viikolla taisi joka päivä jäädä polkupyörävaras verekseltään kiinni ja kaikilla heistä oli taustaa huumaus­ainerikollisuudessa. Rikosylikomisario Martti Hirvonen

Katukuvasta esiin pomppaavat, ilmiselvästi syrjäytyneet ongelmakäyttäjät ovat kuitenkin vain jäävuorenhuippu Lahden huumetilanteesta. Huumeriippuvainen voi yhtä hyvin olla perheellinen ja työssäkäyvä henkilö, jolla on kulissit kunnossa.

– Mitä enemmän sinulla on varallisuutta, sitä paremmin pystyt pitämään ongelman piilossa, toteaa Hämeen poliisilaitoksen rikosylikomisario Pälvi Suokas.

Törkeän huumausainerikollisuuden paikallisesta tutkinnasta vastaava kokenut poliisi tuntee lahtelaisen huumetilanteen pohjamutia myöten työskennel­tyään täällä 1990-luvulta asti. Hän on joutunut kollegoidensa kanssa huomamaan, että tilanne on muuttunut entistä huolestuttavampaan suuntaan viime vuosina: huumeiden saanti on helpompaa kuin koskaan, kokeilijat ja käyttäjät ovat yhä nuorempia, ja liikkeellä olevien huumeiden määrät ovat suurempia kuin ennen.

Aiheeseen liittyvissä tilastoissa karusti näkyvä nouseva trendi kertoo itse tilanteen lisäksi myös poliisin tekemistä panostuksista.

– Näitä tulee niin paljon esille kuin pystytään tutkimaan, Suokas kiteyttää.

Lahden ominaispiirre on erityisen runsas amfetamiinin käyttö, täällä ei näy esimerkiksi heroiinia tai muuntohuumeita samalla tavoin kuin pääkaupunkiseudulla. Kansainvälisten jätevesitutkimusten tulosten perusteella Lahtea onkin tituleerattu myös valtakunnallisessa julkisuudessa Suomen amfetamiinipääkaupungiksi.

Tilanteen kanssa päivittäin tekemisissä olevat paikalliset poliisit eivät innostu pääkaupunkititteleiden myöntämisestä, mutta eivät myöskään yritä peitellä tilanteen vai­keutta. Amfetamiinin käytöllä ja siihen liittyvällä rikollisuudella on Lahdessa pitkät perinteet aina 1980-luvulta asti.

– Meillä on täällä useampi toimija, joilla on yhteydet maahantuontiorganisaatioihin. Kun ollaan lähellä maahantuontiketjua, myöskin hinnat ovat suhteellisen alhaisia, Suokas kuvailee.

Paikallisessa katukaupassa amfetamiinigramman hinta on 25–35 euron luokkaa. Aloittelevan käyttäjän annos saattaa olla 0,1–0,2 grammaa, mutta käyttä­jien sietokyky aineelle kasvaa nopeasti, minkä myötä kerta-annokset kasvavat.

Rikosylikomisario Martti Hirvonen arvioi, että amfetamiinin päivittäiseltä käyttäjältä menee satoja euroja viikossa hankintoihinsa. Moni käyttäjä päätyykin lopulta myös itse huumediileriksi.

– Oman käytön kuluja kuoletetaan myynnistä saatavilla tuloilla.

Toinen yleinen keino tarvittavien rahojen hankkimiseksi on erilaisten omaisuusrikosten tai nettipetosten tehtailu. Tätä kautta paikallinen huumetilanne tulee väistämättä myös tavallisen lahtelaisen arkeen.

– Esimerkiksi viime viikolla taisi joka päivä jäädä polkupyörävaras verekseltään kiinni, ja kaikilla heistä oli taustaa huumausainerikollisuudessa, Hirvonen kuvailee.

Huumeet poikivat perinteisesti myös vakavampaa rikollisuutta.

– Viimeaikaisissa henkirikoksissa kaikissa on ollut huumausainetaustaa.

Huumeongelman tarkkaa laajuutta ei tiedä kukaan, koska viranomaisten tietoon tulee vain osa paikallisesta huumeidenkäytöstä.

Suuntaa-antavia johtopäätöksiä voi tehdä esimerkiksi sen tiedon perusteella, että huumeruiskujen vaihtoa tekevässä terveysneuvontapiste Jelpissä käynti- ja vaihtomäärät ovat tuplaantuneet viidessä vuodessa. Peruspäivänä paikassa käy noin 50 asiakasta (Yle 9.8.).

– Kävijöistä 90 prosenttia on todennäköisesti amfetamiinin käyttäjiä, ylikomisario Hirvonen arvioi.

Merkittävä osa huumeiden käytöstä pysyy kuitenkin viranomaisten tutkan ulkopuolella. Ei ole tavatonta, että poliisille yksittäisen käyttäjän huumetausta saattaa paljastua ensimmäisen kerran vasta kuolemansyyntutkinnan yhteydessä.

Ongelma tiedetään ja tunnustetaan, mutta perimmäisten syiden pohdinta on vaikeampi kysymys. Hirvonen sukeltaa syvälle Lahden historiaan ­asiaa pohtiessaan.

– Ehkä sodanjälkeinen sukupolvi ei kunnolla integroitunut tänne. Kaupunkiin muutti paljon ihmisiä teollisuuden perässä, ja oli jonkinlaista juurettomuutta.

Lahtelaisittain kiinnostavaa on, että kaupungin ”nimikkohuume” amfetamiini on laajemmassa katsannossa amfetamiini erityisesti pohjoisen ja itäisen Euroopan huume, Välimeren leveysasteilla siihen ei vastaavalla tavalla törmää. Pälvi Suokas arvioi, että ilmiö johtuu kansanluonteissa olevista eroista.

– Me olemme vähän melankolisia, ja sen avulla haetaan piristystä. Amfetamiini on nimenomaan piristävä huume.

Huumeidenkäytön ennaltaehkäisyä mietittäessä joudutaankin sukeltamaan syvälle ihmismielen syövereihin ja yhteiskunnan rakenteisiin. Palaamme asiaan ensi viikon lehdessämme.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme