Lahesta

Kaupunkikehittämisen guru piipahti Lahdessa - kierrätetyt omenat tekivät vaikutuksen

Charles Landry oli ennen esitelmäänsä käynyt havainnoimassa ja kuvaamassa Lahtea eri puolilla kaupunkia, kuten matkakeskuksen keskustan välisellä jalankulkijoiden sisääntuloreitillä. Kuva: Tommi Berg

Lahden kaduilla pyöri viime viikolla englantilainen herrasmies, joka katseli kaupunkia hieman erilaisin silmin kuin keskivertoturisti. Charles Landry, 71, on maailman tunnetuimpia kaupunkikehittämisen asiantuntijoita.

Kaupunkien vetovoimaa ja mahdollisuuksia koskevissa alan klassikkoteoksissa Landryn ajattelun punaisena lankana on ollut ”luovan kaupungin” käsite, jonka sanansaattajana hän on tullut tunnetuksi lukuisissa kaupungeissa ympäri maailmaa.

Vuosien saatossa Landry on käynyt lukuisissa suomalaisissakin kaupungeissa, mutta viime viikolla hän oli ensimmäistä kertaa elämässään Lahdessa. Vierailun taustalla oli jo 1990-luvulta peräisin oleva tuttavuus Lahden nykyisen kaupunginjohtajan Pekka Timosen kanssa. Timonen olikin kutsunut Niemen kampuksella järjestettyyn Landryn esitelmätilaisuuteen lukuisia Lahden kehittämisen kanssa tekemisissä olevia henkilöitä.

Landry korosti kaupungin antaman ensivaikutelman merkitystä, joten hän olikin käyttänyt esitelmää edeltävät 36 tuntiaan Lahdessa tehokkaan tutustumisen merkeissä.

Tekisin näkyväksi sen, mistä puhumme yksityisesti ammattilaisten ryhmissä.

Kuuntelijat saivat varsin viihdyttävän tuoreilla valokuvilla höystetyn polveilevan katsauksen kotikaupunkiinsa. Landryn muistikortille oli tallentunut muun maussa kaupungin sisääntulonäkymiä matkakeskuksen seudulla ja Rautatienkadun punaisten lyhtyjen alueella. Reitin varrelle oli mahtunut myös pakolliset turistikohteet, hyppyrimäet ja satama.

Kuvakierroksensa satoa esitellessään Landry heitti ilmoille retorisen kysymyksen: ”Onko ympäröivä luonto kauniimpi kuin itse kaupunki?”.

Landry oli päässyt myös tutustumaan Kujalan jätekeskukseen, mitä hän tuntui pitävän kaikkein vaikuttavimpana kokemuksena.

– Tiesin, että kierrätätte 96 prosenttia jätteestä, mutta halusin tuntea sen itse. Tämä on yksi asia, minkä vuoksi olette saaneet vihreän pääkaupungin tittelin, Landry totesi.

Erityisen haltioissaan hän tuntui olevan Kujalassa näkemästään valtavasta jäteomenoiden kasasta.

Sutkautusten ja viihdyttävien havaintojen jälkeen Landry laajensi näkökulmaa puhumalla yleisesti kaupunkien vetovoimasta. Hän kiteytti viestiään iskulauseilla, kuten ”pehmeä on kovaa” ja ”kaupunki on viestintäväline”.

Näillä hän tarkoittaa sitä, että kaupungin tunnelmalla, kulttuurilla ja muilla vastaavilla näennäisen pehmeillä asioilla on ratkaiseva merkitys kaupungin vetovoiman kannalta.

Kaupunkien erottautumiskeinoista puhuttaessa Landry piti Lahden saamaa Euroopan vihreän pääkaupungin titteliä merkityksellisenä asiana, koska vihreydellä on houkuteltaessa lahjakkaita ja kunnianhimoisia ihmisiä kaupunkiin. Landry käytännössä piirsikin yhtäläisyysmerkit vihreyden ja vaurauden välille.

Landryn mielestä vihreän pääkaupungin tittelin tapaisen kansainvälisen tunnustuksen myötä Lahti on päässyt nousemaan ”uuteen liigaan”.

– Tunnustuksia saaneilla kaupungeilla on yhteyksiä ja verkostoja, joissa koko ei ole ratkaisevaa. Tämä on iso mahdollisuus. Tokio tai Vancouver voivat nyt olla kiinnostuneita siitä, mitä teette täällä.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin antoi ymmärtää, että ”kerran sukupolvessa” tarjoutuva tilaisuus pitää hyödyntää. Hänen laajan kokemuksensa perusteella erilaisia tunnustuksia saaneet kaupungit saattavat käyttää titteliä itsekehuun, rahaa kuluu ja lopulta mitään ei todella tapahdu.

Jos Landry saisi päättää vihreän pääkaupungin edistämisessä käytettävistä keinoista, hän kiinnittäisi erityisesti huomiota ensivaikutelmaan. Landryn mielestä kaupunkiin tulijoille olisi syytä tuoda esille tavalla tai toisella ne asiat, joiden ansiosta Lahti on voittanut tittelinsä.

– Tekisin näkyväksi sen, mistä puhumme yksityisesti ammattilaisten ryhmissä. Avainkysymys on, miten näkymätön tehdään näkyväksi, Landry kiteytti.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme