Lahesta

"On epärealistista ajatella, että kaikki muuttuu heti" - Marina Erhola hyppäsi hyvinvointiyhtymän johtoon kesken kovimman talouskurimuksen

Marina Erhola aloitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana elokuun alussa, juuri yt-neuvotteluiden alkaessa. Kuva: Tommi Berg

Tuoreimpien tietojen mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tämän vuoden tulos on painumassa 39 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä herättää väistämättä vilkasta keskustelua paikallisten päättäjien keskuudessa.

Yhtymän ja sen omistajakuntien väliset rahaväännöt ovat olleet niin säännöllisesti paikallisuutisten otsikoissa, että ne eivät jaksa enää yllättää ketään. Perinteisen kaavan mukaan omistajakunnissa on kauhisteltu yhtymän budjettien paukkumista ja vastaavasti yhtymän hallinnossa mukana olleet poliitikot ovat syyttäneet kuntia alibudjetoinnista.

Yhtymän uusi toimitusjohtaja Marina Erhola muistuttaa, että vastaava tilanne on kuntayhtymien ja omistajakuntien välillä tyypillisesti eri puolilla Suomea. Erhola totesi nykyistä pestiään edeltävän loman aikana antamassaan haastattelussa, että alibudjetoinnista seuraa johtamisen moraalikato, jossa budjettien ylittäminen muuttuu tavalliseksi. Siksi hän on peräänkuulutti realistisia budjetteja, joista sitten yritettäisiin pitää kiinni kynsin hampain (ESS 14.7.).

– On epärealistista ajatella, että kaikki muuttuu heti toimitusjohtajan vaihduttua. Oleellista on suunta, tähän mennessä olen saanut hyvää tukea kaikista omistajakunnista. Kyllä kaikilla on varmasti halua siihen, että saamme realistiset talousarviot tehtyä, Erhola toteaa.

Yhteisen näkemyksen hakeminen onkin näinä aikoina ajankohtainen asia, kun yhtymän talousarvion raamia ollaan valmistelemassa. Yhtymä on arvioinut, että sen menokasvu olisi ensi vuonna 1,5 prosenttia, mikäli tavoitellut 15 miljoonan euron säästöt toteutuvat. Omistajakunnat ovat esittäneet 1 prosentin kasvua. Rahassa ero on reilut kolme miljoonaa euroa, joten yhtymän mittakaavassa osapuolet ovat jo melko lähellä toisiaan.

Yhtymän perustamisvaiheessa tavoitteeksi asetettiin prosentin vuotuinen menokasvu. Erholan arvion mukaan se ollut alkuvaiheessa epärealistinen tavoite, koska uuden yhtymän synnyttämisestä on tullut perustamiskustannuksia. Tulevista kustannuksista voi tehdä suuntaa-antavia arvioita tilastotietojen pohjalta.

– THL on arvioinut, että pelkästään ikääntyminen aiheuttaa 1,13 prosentin kasvun menoihin tällä alueella. Se on esityksemme pohjana, kuten alan palkkakehityskin.

Erhola muistuttaa, että sopivan palvelutason hakeminen on tasapainoilua: erikoissairaanhoidossa on jo nyt valinnanvapaus, mikä on hyvä muistaa palveluiden saatavuutta mietittäessä.

– Jos hinaamme hirveän alhaiseksi oman alueen palveluiden saatavuuden ja jonot kasvavat hirveän pitkiksi, ihmiset hakeutuvat muualle ja kuntayhtymän omistajat maksavat viime kädessä laskun.

Erholan mielestä kuntien ja yhtymän välisissä keskusteluissa olennaista on yhteinen pidemmän tähtäimen näkemys.

– Peruskysymys on yhteinen omistajuus, että kaikki kokevat yhteistä omistajuutta ja ylpeyttä tästä kuntayhtymästä ja itse asiassa koko tämän maakunnan asioista. Ne ovat aina pitkän tien prosesseja aina, eihän mikään tapahdu hetkessä.

Hyvinvointiyhtymää koskevan keskustelun yhteydessä kuulee usein niin poliitikkojen kuin yhtymän työntekijöiden suusta, että hallinnossa ja johtoportaassa olisi huomattavasti karsimisen varaa. Erhola muistuttaa, että yli 700 miljoonan euron liikevaihdolla toimiva yli 7 000 hengen organisaatio tarvitsee toimiakseen riittävän hallinnon, joka tukee perustoimintoja.

– En osaa vielä tällä kokemuksella sanoa, kuinka paljon meillä on täällä mahdollisuus vähentää esimiestehtäviä ja suunnata niitä kokonaan kliiniseen työhön, mutta sellainen selvitys on nyt myös menossa.

Hallintorakenteista puhuttaessa Erhola viittaa myös yhtymän syntyhistoriaan.

– Tämä on hyvin tuore organisaatio, joka on yhdistetty kolmen osan summana.

Erhola vertaakin kokemustensa pohjalta tilannetta kuntaliitoksiin, jotka ovat helposti ensimmäisen viiden vuoden ajan vanhojen kuntien yhteenliittymiä. Vasta riittävän pitkän ajan jälkeen tapahtuu todellinen integraatio ja pystytään tekemään asioita uudella tavalla.

– Vasta kun on oltu jonkin aikaa yhteydessä, pystytään viemään integraatio loppuun ja tekemään asioita uudella tavalla. Kyllä tässä meilläkin on vielä aika paljon tekemistä melko tuoreen organisaation synnyttämisen jäljiltä.

Lisää Marina Erholan ajatuksia keskiviikkona ilmestyvässä Uudessa Lahdessa, hän kommentoi muun muassa käynnissä olevaa yt-kierrosta.

Kerromme myös Erholan mielenkiintoisesta henkilöhistoriasta. Hän on kotoisin Lahden Jalkarannasta, mutta muutti pois kaupungista jo 19-vuotiaana on päätynyt sen jälkeen päätynyt urallaan ja elämässään mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtaminen ei ole hänelle ensimmäinen paha paikka, ei sinne päinkään.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme