Lahesta

Talousskandaalin muistomerkki keskellä kaupunkia - Aleksi 5:n liiketilat ja iso osa asunnoista vielä pitkään tyhjillään

Aleksanterinkadun, Rauhankadun ja Hämeenkadun rajaamaan kortteliin pari vuotta sitten nousseen talon kiinteistöyhtiö on ollut jo reilun vuoden verran konkurssissa. Nuorisosäätiön vanhan johdon aikana syntynyttä monimutkaista sotkua selvitellään vielä pitkään. Kuva: Tommi Berg

Aleksanterinkadun ja Rauhankadun kulmaukseen entisen pankkitalon paikalle pari vuotta sitten valmistunut kortteli on ollut jo pitkään hämmentävä näky Lahden katukuvassa. Uudenkarhean rakennuksen kaikki liikehuoneistot ovat yhtä kuntosalia lukuun ottamatta tyhjillään.

Tilanne saattaa jatkua tällaisena vielä pitkään, koska koko kortteli on nykyään käytännössä kymmenien miljoonien eurojen muistomerkkinä Nuorisosäätiön sotkuista, yhdestä Suomen viime vuosien laajimmasta talousrikosepäilystä.

Korttelin asunto-osakeyhtiö on nyt ollut reilun vuoden verran konkurssissa, eikä korttelin omistusjärjestelyihin ole ainakaan lähiaikoina tulossa selvyyttä.

Tilanne on solmussa, koska konkurssipesä omistaa korttelin rakennuksen, mutta tontti on kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n hallussa. NREP oli vuokrannut tontin sadan vuoden vuokrasopimuksella.

– Siellä ei ole nyt tapahtunut mitään tai tapahtumassa. Käydään oikeutta siitä, kenelle se kuuluu. Kiistan kohde on maanvuokrasopimuksen tilanne ja tulkinta, ja pesän kannalta myös vuokrien määrä, kuvailee kiinteistöyhtiön konkurssipesänhoitaja Pauliina Tenhunen asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta.

– Aikataulun pitäisi olla sellainen, että vuoden lopussa meillä on välitystuomio.

Tyhjillään olevat liikehuoneistot vaatisivat vielä viimeistelyä, jotta ne saisi otettua käyttöön. Sama koskee korttelin ylimpään kerrokseen rakennettuja isoja asuntoja, jotka oli alun perin tarkoitettu myytäviksi. Koska omistustilanne on auki, viimeistelytyöt ovat jääneet tekemättä.

– Ei ole nyt sitä tahoa, joka rahoittaisi niitä loppuja töitä, Tenhunen toteaa.

Epäselvän ja keskeneräisen tilanteen vuoksi kiinteistöä ei ole myöskään voitu myydä uudelle omistajalle.

– Jotakin siitä tulee varmasti realisoitavaksi. Kuka realisoi ja millä ehdoilla, sitä tässä nyt selvitetään.

Eikä tässä vielä kaikki, kiinteistöllä on vielä lunastamatta kaavamääräyksiin liittyviä velvoiteautopaikkoja reilulla 1,2 miljoonalla eurolla. Siitä johtuen noin 80 asuntoa talon yhteensä 265 asunnosta on vielä ottamatta käyttöön. Tältäkään osin tuskin tapahtuu mitään ennen kuin omistusjärjestelyihin on saatu selvyyttä.

Vaikka tilanne on auki, monimutkaisessa vyyhdissä on äskettäin tapahtunut yksi nytkähdys. Nuorisosäätiö on käynyt jo oman oikeusprosessinsa NREP:n kanssa, koska se oli takaajana omistamansa asunto-osakeyhtiön ja NREP:n välisessä vuokrasopimuksessa. Kyseinen sopimus oli solmittu rikostutkinnan kohteena olevan säätiön edellisen johdon aikana.

Säätiön vanhoja sotkuja selvittämään tullut nykyinen hallituksen puheenjohtaja Jari Laine ei voi kertoa salassa pidettävän päätöksen yksityiskohdista, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

– Siellä todettiin, että kiinteistön hankintahinnat ovat huomattavasti ylittäneet käyvät arvot ja siitä johtuvat vuokrat johtavat täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, ja siksi niitä on kohtuullistettu.

Tarkkaa kohtuullistamissummaa Laine ei kuitenkaan voi kertoa.

– Puhutaan kokonaisuuden kannalta ihan huomattavasta alennuksesta.

Tontin vuokra oli sopimuksen mukaan yli 800 000 euroa. Hinnakkaan ja pitkäaikaisen sopimuksen avulla käytännössä rahoitettiin nopeasti tapahtunut tontin arvon nousu: rakennusyhtiö Salpausselän rakentajat oli ostanut tontin kuudella miljoonalla eurolla ja myi sen muutamaa kuukautta myöhemmin 13 miljoonalla eurolla NREP:lle.

Julkisuudessa olleiden asiantuntija-arvioiden mukaan tontin vuokra oli yli kaksinkertainen markkinahintaan nähden. Viime kädessä kustannus olisi tullut säätiön vuokralaisten maksettavaksi.

– Ei siitä olisi mikään asunto-osakeyhtiö selvinnyt, Laine sanoo.

– Tämä on surkuhupaisa yhteiskunnallinen tragedia, josta kärsivät niin Lahden kaupunki kuin vuokralaiset.

Vyyhdin monimutkaisuutta kuvaa, että säätiön ja NREP:n kesken käydyn välimiesoikeuden päätös ei suoraan sido kiinteistöyhtiön konkurssipesän ja NREP:n välisessä kiistassa asiaa tekevää tuomioistuinta.

Säätiön kannalta kohtuullistamispäätös oli kuitenkin merkittävä, koska takauksen vuoksi se on vastuussa noin miljoonan euron vuokrarästeistä. Vielä merkittävämpää on, että välimiesoikeuden päätöksen mukaan säätiöllä ei ole enää vastuuta pitkäaikaisesta vuokrasopimuksesta.

– Muuta tuomiota ei tullut, todettiin että takausvastuu on päättynyt, kun sopimus on vuokranantajan taholta purettu. Se oli siinä mielessä nuorisosäätiön kannalta hyvä lopputulos, Laine toteaa.

Säätiö itse on hakeutunut yrityssaneeraukseen, joten maksettava rästivelka saattaa pienentyä vielä entisestään. Laineen mukaan säätiö selvittää entisen johdon aiheuttamat sotkut ja palaa juurilleen. Tämä tarkoittaa muun muassa 150 miljoonalla rakennutettujen kovan rahan asuntojen myyntiä.

– Henkilökohtainen veikkaukseni on, että saneerausohjelman esittäminen käräjäoikeudelle tapahtuu keväällä 2020, niin monimutkaisesta asiasta on kyse.

Nuorisosäätiön vyyhteen liittyy huomattavia lahjusepäilyjä hämärine konsulttipalkkioineen ja virolaisine pöytälaatikkoyhtiöineen. Helsingin poliisi on arvioinut, että ensimmäisen osa laajasta rikostutkinnasta menee syyteharkintaan alkavan syksyn aikana.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme