Lahesta

Ratikkaliikennettä joskus Lahteenkin? - selvityksessä väläytettyjen linjojen hinnat kymmeniä miljoonia euroja

Lahden seudulle pystyisi toteuttamaan niin sanotun duoraitiotien, joka hyödyntäisi nykyisiä Lahdesta Heinolaan ja Orimattilaan meneviä rautateitä. Reittiä olisi mahdollista laajentaa myöhemmin vaikka Lahden sisäiseen kaupunkiliikenteeseen, koska duoraitiotien idean mukaisesti sama kalusto pystyy kulkemaan niin rautateillä kuin raitioteillä. Vastaavia liikennejärjestelmiä on jo käytössä useissa Euroopan maissa.

Äskettäin valmistuneessa selvitystyössä esitetään kolme erilaista vaihtoehtoa Lahden seudun duoraitiotiejärjestelmäksi. Selvitystyön taustalla on lähivuosina toteutuva henkilöjunaliikenteen vapautuminen kilpailulle. Maakunnat, kaupungit ja kunnat voivat järjestää seutukuntien sisäistä junaliikennettä viimeistään vuonna 2024, jolloin VR:n yksinoikeussopimus päättyy.

Lahden seudulle tehdyn selvitystyön perusteella paikallinen duoraitiotie vaatisi toteutuakseen huomattavia alkuinvestointeja. Halvimmallekin vaihtoehdon hintalappu olisi arviolta 81 miljoonaa euroa. Sen avulla saataisiin käyntiin henkilöliikenne nykyisiä ratalinjoja pitkin Orimattilaan ja Heinolaan, matkan varrelle Ahtialaan tulisi yksi uusi seisake. Rahaa menisi muun muassa rataverkon sähköistykseen, varikon rakentamiseen ja kalustohankintoihin.

Matka­keskukselta Mukkulaan menevä rata maksaisi arviolta 40–60 miljoonaa euroa.

Vaihtoehto 2 laajentaisi duoraitiotietä pistoraiteen avulla Vierumäen urheiluopistolle ja katuraitiotien avulla Orimattilan keskustaan Orioninaukiolle. Lisäksi suunnitelmaan kuuluu seisakkeet Heinolan Jyrängölle ja Orimattilan Pennalaan. Tälle vaihtoehdolle hintaa kertyisi arviolta sata miljoonaa euroa.

Kolmannessa vaihtoehdossa Lahteen toteutettaisiin kaupunkiratoja. Tässä vaihtoehdossa pitäisi aluksi tehdä 130 miljoonan euron investoinnit, minkä päälle tulisi vielä Lahden kaupunkiratojen kustannukset. Suunnitelmassa on väläytettyä kolmea kaupunkirataa karkeine kustannusarvioineen. Matkakeskukselta Mukkulaan menevä rata maksaisi arviolta 40–60 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja Salpakankaalle menevä linja olisi noin 70–110 miljoonan euron hintainen. ­Renkomäen ja Tonttilan välillä kulkeva linja toteutuisi noin 90–130 miljoonalla eurolla.

Kuten hintalapuista näkyy, lahtelainen raitioliikenne jäänee vielä pitkäksi ajaksi haaveilun asteelle.

Selvityksen tehnyt rautatieliikenteen asiantuntijayritys Proxion kuitenkin suosittaa selvityksessään tässä vaiheessa kevyimmän vaihtoehdon toteuttamista. Selvityksen mukaan duoraitioliikenne on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa järjestää alueellista ja kaupunkien sisäistä liikennettä. ”Päijät-Hämeen nykyinen ratainfra mahdollistaa kohtuullisin investoinnein varsin hyvän palvelutason: ratakapasiteetin puolesta ma-su kello 5–25 harjoitettava duoraitioliikenne on mahdollista”, selvityksessä todetaan.

Selvityksen mukaan duoraitiotien liikennöinti olisi merkittävä kuluerä, mutta saavutettava palvelutaso olisi merkittävästi parempi kuin bussiliikenteellä. Riittävän suurilla matkustajamäärillä liikennöintikustannukset tulisivat ajan myötä halvemmaksi kuin busseilla, koska samaan kulkuneuvoon mahtuu enemmän matkustajia.

Selvityksessä on myös vertailtu erilaisia kalustovaihtoehtoja. Akkukäyttöiset junat ja raitiovaunut ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina, ja ne alkavat olla hintansa puolestakin varteenotettava vaihtoehto. Perinteisen kaluston hankinta ja sen vaatimat rataverkon sähköistystyöt maksaisivat Päijät-Hämeessä arviolta 53 miljoonaa euroa ja akkukäyttöisen kaluston hankinta noin 50 miljoonaa euroa.

Selvitystyössä on käyty läpi myös Keski-Euroopassa saatuja myönteisiä kokemuksia duoraitioteistä. Esimerkkitapauksiksi on nostettu muun muassa saksalainen 125 000 asukkaan saksalainen Heilbronn ja 345 000 asukkaan tanskalainen Aarhus. Selvityksessä muistutetaan, että uudet raitiotie- ja raitiojunajärjestelmät ovat usein kaupungin imagoon vaikuttavia kehityshankkeita, jotka houkuttelevat yritysinvestointeja ja uusia asiakkaita.

Duoraitiotien rakentaminen ja käyttöönotto kestää minimissäänkin 5–6 vuotta. Jos asiassa halutaan edetään konkreettisiin tekoihin, ensimmäisessä vaiheessa duoraitioliikenne pitäisi ottaa mukaan maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sen seuraavan päivityksen yhteydessä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulisi mietittäväksi kustannusten jako ja muun muassa valtion osallistuminen investointeihin.

Selvitys

Kolmen kaupungin tilaus

Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupungit sekä Uudenmaan ELY-keskus tilasivat syksyllä 2018 Proxion oy:ltä selvityksen duoraitiotiejärjestelmän mahdollisuuksista Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeen liitto osallistui työn ohjausryhmään.

Selvityksen hinta oli 36 000 euroa. Lahden osuus kustannuksista oli 10 000 euroa.

Vastaavia selvityksiä on tehty junaliikenteen kilpailun vapautumisen johdosta näinä aikoina muillakin ­kaupunkiseuduilla, esimerkiksi Jyväskylässä.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme