Lahesta

Varikset hyökkäävät ohikulkijoiden kimppuun - "Pitääkö olla kypärä päässä kun ulkoiluttaa koiraa?"

Variksenpoikasilla menee muutama viikko tulla lentokykyisiksi, ja silloin vanhempien suojeluntarve hellittää. Kuva: Veikko Saraste

Iiris Andersson

Lahtelaiset ovat viime päivinä olleet väkivaltaisten ilmahyökkäysten kohteina. Ihmisten kimppuun on käyty niin sataman alueella kuin puistoissakin.

Hyökkääjät ovat pesimä­aikaisia variksia, joiden mielestä ohikulkevat ihmiset asettavat niiden jälkeläisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin vaakalaudalle.

Facebookin Lahti-ryhmässä on kuhistu satamassa Piano-paviljongin lähettyvillä ärhentelevistä yksilöistä, jotka ovat jopa kopautelleet nokillaan ihmisiä päähän. Nimettömänä pysyttelevä lähde kertoo Uudelle Lahdelle törmänneensä aggressiiviseen varikseen myös Mustankallionmäellä.

– Siitä tulee oikeesti fiilis, että pitääkö olla kypärä päässä kun ulkoiluttaa koiraa, hän kertoo.

Mustankallionmäen varis pitää kuria leikkipuistossa, jossa lähteemme mukaan liikkuu paljon koiranulkoiluttajia ja lapsiperheitä. Vihamielistä käytöstä on jatkunut jo parin viikon ajan.

Otimme yhteyden Päijät-Hämeen lintutieteelliseen yhdistykseen selvittääksemme, onko epätoivoiseen tilanteeseen ratkaisua.

– Niillä on ihan samanlainen suojeluvaisto kuin kaikilla muillakin eläimillä, kommentoi PHLY:n puheenjohtaja Tapani Saimovaara.

Saimovaaran mukaan tilanteen pitäisi olla kuitenkin melko lyhytkestoinen. Hän kertoo, että variksenpoikasilla menee muutama viikko tulla lentokykyisiksi, ja silloin vanhempien suojeluntarve hellittää.

Lyhytkestoisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ongelma olisi todellinen ja vakava.

– Se on oikeasti yllättävän aggressiivinen ja pelottava. Se on niin iso, ja sitten kun se syöksyy pään yli aina takaapäin, kertoo silminnäkijämme, jota varis ei ole onneksi vielä nokkinut.

Hankala yhteiselo varisten kanssa on välttämätöntä, sillä ne ovat viime vuosikymmeninä vallanneet yhä lisää elintilaa kaupungeista. Tukala tilanne on osittain ihmisten itse aiheuttama.

– Itsehän me on ne tänne pyydetty. Jos kaupungissa ei olisi helppoa ruokaa tarjolla, niin ei ne täällä olisi, Saimovaara toteaa.

Varikset eivät kylvä tuhoa ja kauhua ainoastaan syöksähtelemällä ihmisten päälle, vaan ne osaavat myös pitää meteliä.

– Sillähän se aina alkaa. Hirveesti se huutaa ja komentaa heti kun näkee, että joku on tulossa. Ja sitten se seuraa perässä lentämällä oksalta toiselle, Mustankallionmäen lenkkeilijä kertoo.

Olosuhteet variksen asuttamassa naapurustossa voivat käydä jopa sietämättömiksi. Onko mitään tehtävissä?

Suomen lain mukaan kaikki linnut ovat pesimisaikaan rauhoitettuja, eli niitä ei saa häiritä eikä tappaa. Saimovaara ei kuitenkaan poissulje pientä säikyttelyä.

– Suosittelen ottamaan seuraavalle lenkille vaikka sateenvarjon mukaan ja poksauttamaan sen auki variksen kohdalla, hän neuvoo.

Siinä missä varikset saattavat olla itsepäisiä, niin ovat ihmisetkin. Moni ei mielellään antaisi periksi isottelevalle luontokappaleelle.

– Sisu ei anna periksi kiertää variksen takia tien kautta. Metsän läpi on muutenkin kivempi oikaista, koiranulkoiluttaja toteaa.

Saimovaaran mukaan varikset ovat fiksuja lintuja.

– Niillä on yhtä suuri älykkyysosamäärä kuin 3-vuotiaalla lapsella, hän kertoo.

Kuulostaa huolestuttavalta, mutta siitä voi myös olla hyötyä ihmisille, jotka eivät halua joutua muuttamaan kulkureittejään. Varikset voivat nimittäin oppia tuntemaan ihmisen ulkonäöltä.

Säikäyttämällä variksen muutaman kerran voit siis opettaa sen pelkäämään itseä­si ja sateenvarjoasi.

Lintulaji

Varis

Suomessa pesii noin 150 000–200 000 varisparia.

Pesimäaikanaan rauhoitettu. Etelä-Suomessa variksen rauhoitusaika on 10.3.–31.7.

Varis munii 4–6 munaa maalis–toukokuussa.

Naaras hautoo munia 17–19 päivää.

Kuoriuduttuaan poikaset pysyvät pesässä noin kuukauden ajan.

Suosittelemme