Lahesta

Nurkkatansseista Cheek-huumaan - lahtelainen populaarikulttuuri leffaksi

Kuuluivatko konvat tai discot omaan nuoruuteesi? Tuliko kierrettyä kartsaa tai tanssittua Funky Maruschkassa?

Entisten nuorten muistot, sanoin tai kuvin, ovat nyt haluttua tavaraa, sillä työn alla on elokuva paikallisesta populaarikulttuurista 1940-luvulta tähän päivään.

Elokuvaa työstävät Lemmenlatu-elokuvan tekijät eli eläkkeellä oleva radiotoimittaja Tapani Ripatti, kuvaaja Kari Vähävuori ja ohjaaja Tertta Saarikko.

Lahtelainen musiikki on aina kukkinut monenkirjavasti. Radiotoimittaja Tapani Ripatti

Ripatti kertoo kirjoittaneensa käsikirjoituksen Lahden pop-musiikin esittämispaikoista jo Lemmenlatuun. Kun materiaalia jäi reippaasti yli, ehdotti Saarikko omaa elokuvaa paikallisesta populaarikulttuurista.

– Ja me tartuimme haasteeseen Kari Vähävuoren kanssa, Ripatti kertaa.

Tänä vuonna Ripatti on työstänyt Lahden Videokuvaajia edustavan Vähävuoren kanssa liki 200-sivuista aineistoa käsikirjoituksen suuntaan.

Elokuvasta halutaan yhteisöllinen, tekijät haluavat nyt kuulla, millaisia muistoja on jäänyt nuo ajat itse eläneille.

– Toivomme, että ihmiset kaivelisivat omia varastojaan. Tiedän, että siellä on harvinaisiakin filmejä.

Hän muistaa esimerkiksi vuoden 2005 Gonzo Rockia järjestäessään ­törmänneensä 16-milliseen filmiin, jossa esiintyi Suomen ensimmäinen tyttöbändi, lahtelainen 60-luvun bändi Cimmats.

– Toivottavasti sekin vielä löytyy, se olisi helmi!

Tekijät kaipaavat myös kuvia tanssipaikoilta, keikoilta ja discoista.

Hanketta esitellään torstaina Museokioskissa, paikalle voi tulla vain kuulemaan populaarikulttuurin ilmiöistä tai tarjoamaan omaa materiaaliaan – kuvia, filmejä tai esineitä – lainaksi elokuvantekijöille.

Ripatti myöntää, että aihepiiri on laaja. Raja päätettiin vetää 40-lukuun, koska vasta silloin Suomessa keksittiin sana viihde. Tuolloin Suomessa oli jopa voimassa tanssikielto, mikä synnytti nurkkatanssit-käsitteen.

– Jos jollakulla on niistä muistoja, olisi kiinnostavaa kuulla!

Elokuva peilaa ajan ilmiöitä myös globaalisti, mutta pääpaino on paikallisessa näkökulmassa.

Paikalliseen populaarikulttuuriin oli iso vaikutus Leo ”Leksa” Heinosella, joka toi Lahteen huippubändejä, kuten The Kinks ja Hermans Hermits.

– Siinä vaiheessa Lahti nousi merkittäväksi musiikkikaupungiksi – ja discokulttuurikin oli ihan Suomen huippuluokkaa!

– Lahtelainen musiikki on aina kukkinut monenkirjavasti. Täällä on ollut omaleimaisuutta, progea, bluesia ja Turos Hevi G:n ja Sliipparien kaltaista, rehvakkaan rosoista meininkiä, Ripatti summaa.

Naapurikunnilla oli iso rooli lahtelaisen pop-kulttuurin kehittymisessä. Ripatti listaa esimerkiksi Nastolan blueskeskittymän ja The Charlies-yhtyeen, Orimattilasta The Mustangs-yhtyeen ja Matin Kellarin, Asikkalasta Jenkkapirtin ja Hollolasta Messilän juhannusjuhlat.

Lemmenladun jatko-osaa elokuvasta ei tehdä vaan tyylilaji on dokumentti.

– Haluamme säilyttää populaarimusiikin ­historiaa, koska sitä ei ole hirveästi tehty. Ajatus on tehdä elokuvasta niin hyvä, että se kiinnostaa valtakunnallisestikin.

Kuvaukset jatkuvat syksyllä, valmiiksi se on tarkoitus saada loppuvuodesta 2020.

Marjaana Kontu
marjaana.kontu@uusilahti.fi
@

Suosittelemme