Lahesta

”Poikkeuksellinen vuosi aikaisempiin verrattuna” - Hämeen poliisi huolestui lapsiin kohdistuneista vakavista seksirikoksista

Oulun seudulla paljastuneet lapsiin kohdistuneet seksuaa­lirikokset ovat herättäneet vilkasta keskustelua koko maassa. Aihe on puhuttanut myös lahtelaisia päättäjiä, joten viime viikolla istutussa kaupunginhallituksen kokouksessa kävivät asiantuntijavieraina Hämeen poliisin ja kaupungin maahanmuuttotyön edustajat.

Kokouksessa käynyt Hämeen poliisilaitoksen päällikkö Ilkka Koskimäki korostaa, että lasten kanssa tekemisissä olevien toimijoiden, esimerkiksi koulujen ja lastensuojeluviranomaisten, on syytä kertoa empimättä poliisille mahdollisista seksuaalirikoksiin liittyvistä epäilyksistään.

– Ollaan matalalla kynnyksellä yhteydessä ja tehdään tutkintapyyntö siten, että keskiössä on lapsi ja lapsen etu.

Vakavimpien seksirikosten eli raiskausten määrä oli viime vuonna kasvussa Hämeen poliisin alueella. Päijät- ja Kanta-Hämeen maakunnat kattavalla alueella kirjattiin yhteensä 84 raiskausrikosta, mikä on suunnilleen kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Luvussa on mukana eri vaiheissa rikosprosessia olevia ta­pauksia.

– Suurin osa näistä on mennyt tai menee syyteharkintaan, ja aika monesta on tullut jo tuomiokin.

Suurimmassa osassa ta­pauksista epäiltynä tai tekijänä oli Suomen kansalainen. 24 tapauksessa eli hieman yli neljänneksessä tekijäksi oli kirjattu ulkomaalaisen statuksella maassa oleva henkilö. Heistä 12 oli turvapaikanhakijoita.

Poliisi on huolissaan siitä, että lapset joutuivat yhä useammin vakavien seksirikosten kohteiksi.

– Aikaisempina vuosina ei ole juuri ollut lapsiin kohdistuneita vakavia rikoksia kuin yksittäisinä tapauksina. Viime vuonna meillä kuitenkin oli kuusi turvapaikanhakijan tekemää lapseen kohdistuvaa vakavaa seksuaalirikosta, Koskimäki toteaa.

– Kaikissa näissä tapauksissa tekijä on kuitenkin saatu nopeasti kiinni.

Tilastopiikki on mietityttänyt poliisia, mutta taustalla ei näyttäisi olevan Oulun seudun tapaista rinkiä.

– Näitä on tapauksia on käyty moneen kertaan läpi ja selvitetty, onko niillä yhteyttä. Tällä hetkellä näyttää, että ei ole ollut, tekijät ovat toimineet omin päin. Verkostoa tai yhteistä suunnitelmallisuutta ei näyttäisi olevan, Koskimäki kuvailee.

Viime vuoden tilastot ovat Koskimäen mielestä osittain yllättäviä.

– Tämä oli meillä kyllä poikkeuksellinen vuosi aikaisempiin verrattuna. Syitä ei oikein osata sanoa, koska turvapaikanhakijoiden määrä on pienentynyt aiemmista vuosista.

Koskimäen käsityksen mukaan Hämeen poliisin tilanne ei kuitenkaan juuri poikkea muusta maasta.

– Kyllä se aika lailla samanlaiselta näyttää joka puolella.

Poliisi ei kerro julkisuuteen kuntakohtaisia lukuja, mutta Koskimäki antaa ymmärtää, että Hämeen poliisilaitoksen toimialueen rikokset jakautuvat suunnilleen alueiden väkiluvun mukaisessa suhteessa.

– Kyllä niitä on molemmissa maakunnissa, Lahdessa enemmän kuin muualla.

Julkisuudessa aiheesta on nähty monenlaista näkemystä ja pohdittu muun muassa kulttuurierojen vaikutusta tekoihin. Koskimäki ei lähde spekuloimaan tämän tyyppisillä kysymyksillä.

– Ajattelemme poliisin silmin asioita uhreja kunnioittaen. Meidän rooli on olla toimijana enemmän kuin pohtijana miettimässä rikosten syitä, Koskimäki toteaa.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin huomauttaa, että ennaltaehkäisevän työn kannalta on tärkeää pohtia, mistä rikokset johtuvat. Hän pitää kaikenlaista suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöihin liittyvää valistusta tervetulleena, mutta ei kuitenkaan usko vakavien rikosten johtuvan ainakaan tietämättömyydestä.

– Poliisilaitoksen käsityksen mukaan jokainen kyllä tietää, että lapseen kajoaminen seksuaalisesti on rikos ja kaikenlainen luvaton kajoaminen seksuaalisuuteen on rikollista, ei siitä pitäisi olla epäselvyyttä.

Koskimäki ei myöskään usko, että pitkittyneet turvapaikanhakuprosessit olisivat vaikuttaneet asiaan, kuten joissakin spekulaatioissa on arvioitu.

– Raiskaus on niin vakava rikos, että en lähtisi hakemaan syytä sieltä.

Viime aikojen uutisointi näkyy myös Hämeen poliisilaitoksella.

– Viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa tapahtuneista tapauksista on tullut tavanomaista enemmän ilmoituksia, Koskimäki ­toteaa ja vakuuttaa samalla, että ilmoitukset tutkitaan viipymättä.

Maahanmuuttajanuorillle infoa pelisäännöistä

Lahdessa ­järjestettiin tämän viikon maanantaina infotilaisuus, jossa maahanmuuttajataustaisille nuorille kerrottiin muun muassa suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä, naisen asemasta ja seksuaalirikoksiin liittyvästä lainsäädännöstä.

Tilaisuudessa oli läsnä noin 120 kotouttamistoiminnassa olevaa henkilöä, enimmäkseen nuoria miehiä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan Suomeen. He saivat perehdytystä asiaan monesta eri näkökulmasta, sillä  puheenvuorojen pitäjinä olivat kaupungin maahanmuuttotyön edustaja, poliisi ja seksologi. Puheenvuorot tulkattiin yhdeksälle eri kielelle.

– Olin yllättänyt, kuinka 120 ihmistä pystyy kuuntelemaan niin hiljaa, kuvailee paikalla ollut kaupungin maahanmuuttotyön asiantuntija Anne Saloranta.

Viime aikojen rikosuutisten johdosta myös täysin syyttömät ja kunnollisesti elävät ulkomaalaistaustaiset ovat saaneet osakseen epämiellyttävää ja kielteistä huomiota. Salorannan käsityksen mukaan Lahdessa tilanne on kuitenkin ollut tältä osin rauhallinen. Hän kysyi asiasta erikseen tilaisuuden ­osallistujilta.

– Ei kukaan sanonut, että olisi mitään tällaista ollut.

Tilaisuus oli järjestetty viime aikojen uutisten aiheuttaman keskustelun johdosta. Vastaavia isoja infotilaisuuksia on järjestetty eri teemoista Lahdessa tarpeen mukaan. Takavuosina Lahdessa järjestettiin pitkäkestoisempia perehdytystilaisuuksien sarjoja pakolaistaustaisille henkilöille.

– Se oli helpompaa, kun osallistujamäärät olivat pienempiä, kuvailee vuodesta 1995 asti paikallisessa maahanmuuttotyössä mukana ollut Saloranta.

Maahanmuuttajataustaisia nuoria tavoitetaan muillakin tavoin. Kaupungin nuorisotyön palveluksessa on ollut viime heinäkuusta lähtien etsivä nuorisotyöntekijä, joka on työskennellyt nimenomaan maahanmuuttajanuorten kanssa.

Lahdessa on nykyään 1 045 oleskeluluvan saanutta henkilöä, jotka ovat olleet maassa korkeintaan 3–4 vuotta. Toisin sanoen suurin osa heistä on täällä vuonna 2015 nähdyn turvapaikanhaun suuren ruuhkavuoden jäljiltä.

Turvapaikanhakijan statuksella Lahdessa on nykyään noin 300 henkilöä. Hennalan ja Tapanilan vastaanottokeskusten lakkautusten jälkeen heidän majoituksensa on järjestetty enimmäkseen asuntoihin eri puolille kaupunkia.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme