Lahesta

Kouluja sadoilla miljoonilla euroilla - Lahdella käynnissä kaikkien aikojen investointisuma

Nykyään alkaa olla poikkeustilanne, jos lahtelainen koululainen opiskelee jossakin muualla kuin parakissa. Kaupungilla on käsissään ennennäkemätön suma koulujen rakennushankkeita ja vanhojen perusparannuksia.

– Olemme nyt mahdollisuuksien äärirajoilla, ja tämä tilanne jatkuu vielä vuosia, kuvailee kaupungin tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä käynnissä olevaa tilannetta.

Äärirajoilla oleminen ei tarkoita vain kaupungin rahankäyttöä. Sen voi tulkita tarkoittavan myös hankkeiden suunnittelusta vastaavan tilakeskuksen henkilöstön tilannetta.

– Yksikään ei saisi lähteä pois tai sairastua pitkäksi ajaksi, Pirttilä toteaa.

Kuinka suuri Lahden kouluinvestointisuma oikeastaan on? Tämän jutun kuvissa on esillä uurimmat käynnissä olevat tai suunnitteluvaiheessa olevat kouluhankkeet: Paavolankampus, Launeen monitoimitalo, Kivimaan koulu ja Rakokiven monitoimitalo. Niistä Paavolan kampushanke 55 miljoonan euron hintalappuineen on omassa suuruusluokassaan.

Pelkästään kuvissa näkyviin hankkeisiin menee noin 135 miljoonaa euroa. Niiden lisäksi lähivuosina on lähdössä eri puolilla kaupunkia uudisrakennuksia ja peruskorjauksia, joiden hankesuunnitelmia ei ole vielä käsitelty kaupungin päätöksentekokoneistossa. Tähän sarjaan kuuluu esimerkiksi Harjun koulua korvaava uudisrakennus, joka tulisi aikanaan vanhalle Tiirismaan koulun tontille.

– Sen kustannukseksi on arvioitu 16 miljoonaa euroa, mutta lopullinen summa riippuu siitä, kuinka suuri siitä halutaan tehdä, Pirttilä kuvailee.

Vanhan Nastolan puolelle sijoittuva Kukkasen-Kirkonkylän yhtenäiskoulu on peräti 30 miljoonan euron hanke, Myllypohjan koulun perusparannus ja laajennus maksaa arviolta 26 miljoonaa. Kun kaikki ”seuraavassa aallossa” vuoroaan odottavien hankkeiden kustannusarvio lasketaan yhteen, puhutaan karkeasti ottaen vähintään 100 miljoonan euron potista.

Muutama vuosi sitten Lahti teki jo muun muassa uudet monitoimitalot Liipolaan ja Jalkarantaan, joten noin kymmenen vuoden kuluessa tehtävien kouluinvestointien yhteisarvo hätyyttelee 300 miljoonan euron rajaa. Se on suunnilleen samaa suuruusluokkaa kuin eteläisen kehätien kokonaiskustannukset, joista Lahti tosin maksaa ”vain” noin neljänneksen.

Nykytilanteen taustat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Kun tarvittavat korjaukset ovat jääneet ajoissa tekemättä, kaupungin kasvun vuosina rakennetut isot koulukiinteistöt ovat tulleet suunnilleen samanaikaisesti tiensä päähän. Monin paikoin oppilaille ja henkilöstölle on tullut sisäilmaongelmien vuoksi äkkilähtö. Viime syksynä julkistetun konsulttiraportin mukaan Lahdessa oli väistötiloissa 3 140 oppilasta ja väistötilojen kustannukset olivat yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa.

Toisaalta ongelmia on ollut uusissakin rakennuksissa. Liipolan ja Jalkarannan monitoimitaloihin sovittiinkin rakennusliikkeiden kanssa viiden vuoden takuuajat. Nyt vireillä olevissa hankkeissa puhutaan kuitenkin pääsääntöisesti perinteisemmästä kahden vuoden takuuajasta. Pidempi takuuaikaa on mahdollista saada vain sellaisiin kohteisiin, joissa urakoitsija on huolehtinut suunnittelustakin.

–  Nämä ovat uudentyyppisiä kohteita. Olemme halunneet suunnitteluttaa ne itse, jotta tiedämme mitä saadaan. Se on ollut tärkeämpi kriteeri kuin hieman pidempi takuuaika, Pirttilä toteaa.

Taustalla on uudentyyppinen tilaratkaisuihin liittyvä ajattelu, jossa korostuu monikäyttöisyys ja muunneltavuus.

– Olemme halunneet suunnitella ja oppia samalla itse. Kun tämä muutosvaihe alkaa olla ohi, on helpompi suunnitteluttaa kohteita muullakin tavalla.

Kokonaan oma lukunsa on Renkomäen tuleva monitoimitalo, joka aiotaan toteuttaa elinkaarimallilla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että rakentaja vastaa kiinteistön kunnosta ja ylläpidosta koko pitkän sopimuskauden ajan, esimerkiksi 20 vuotta. Tilakeskuksen johtaja Mauri Koistinen ei tässä vaiheessa osaa arvioida, yleistyykö vastaava toimintamalli Lahdessa.

– Tässä on taustalla valtuuston tahto. On haluttu, että yksi hanke kokeillaan Lahdessa tällä tavalla.

Elinkaarimallissa kokonaiskustannukset ovat tyypillisesti hieman kalliimmat kuin perinteisemmissä ratkaisuissa, mutta toisaalta riski rakennuksen kunnosta on ulkoistettu pois kaupungilta.

– Tämäkin malli vaatii kuitenkin resursseja kaupungilta, jotta sopimusehtojen valvonta onnistuu ajatellulla tavalla, Koistinen muistuttaa.

Hankkeet

Nämäkin odottavat vielä vuoroaan

Seuraavien kohteiden kustannusarviot ovat vasta alustavia ja ne saattavat muuttua hankesuunnitelmien laatimisen yhteydessä.

Villähteen koulun laajennus korvaa koulun 1980-luvulla rakennetun osan sekä liikuntatilat. Uudisrakentamisvaihtoehdon rinnalla selvitetään pitkäaikaisia vuokratiloja. Uudet tilat valmistuvat syksyksi 2021. Koulun edellinen laajennus valmistui vuonna 2016. 10 miljoonaa euroa.

Renkomäen monitoimitalo korvaa Renkomäen koulun ja kirjaston tilat. Monitoimitaloon tulee tilat myös esiopetukselle, jolloin viereiseen Renkomäen päiväkotiin vapautuu tilaa. Uusi monitoimitalo pyritään toteuttamaan elinkaarimallilla siten, että tilat valmistuvat kesällä 2022. Toteutumismallista johtuen hankkeelle ei ole varattu rahoitusta kaupungin investointibudjettiin. 20 miljoonaa euroa.

Kukkasen/Kirkonkylän yhtenäiskoulu korvaa Kirkonkylän ja Kukkasen koulujen tilat. Sijoituspaikka ratkaistaan hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä. 30 miljoonaa euroa.

Myllypohjan koulun laajennus korvaa Myllypohjan koulun uudemmat osat. Lisäksi se korvaa Kunnaksen koulun sekä Ahtialan, Kunnaksen ja Leikkituvan päiväkodit. Perusparannus toteutetaan samanaikaisesti laajennuksen kanssa siten, että tilat ovat valmiina syyslukukauden 2024 mennessä. 26 miljoonaa euroa.

Harjun koulua korvaava uudisrakennus rakennetaan purettavan Tiirismaan koulun paikalle. 16 miljoonaa euroa.

Länsiharjun koulun yhteyteen rakennettavat esiopetus- ja päivähoitotilat korvaavat käytöstä poistuvan Hennalan päiväkodin, jonka paikalle on kaavoitettu asuntorakentamista. Uudet tilat valmistuvat vuoden 2023 lopussa.

Kasakkamäen koulun perusparannus 2023—2024.

Koulurakennusten lisäksi kaupungin investointisuunnitelmissa on monia muitakin kohteita. Ensi vuonna alkavan kaupungintalon peruskorjauksen kustannusarvio on 13,2 miljoonaa euroa. Kaupunginteatteriin on tarkoitus tehdä korjauksia vaiheittain kesätaukojen aikana ja isompi remontti vuonna 2027.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme