Lahesta

Lahden päästökauppakokeilun yksityiskohdat hioutuvat - tavoitteena 1 300 sovelluksen käyttäjää

Anna Huttunen on projektipäällikkönä Lahden CitiCAP-hankkeessa. Hän muutti Saksasta takaisin Suomeen kiinnostavan hankkeen houkuttelemana maaliskuussa.

Enää muutama kuukausi, ja Lahdessa otetaan jo koekäyttöön maailman ensimmäinen henkilökohtaisen päästökaupan sovellus, Kulkukauppa.

Perusidea on yksinkertainen: sovellus seuraa käyttäjänsä liikkumista ja palkitsee ympäristöystävällisten liikkumismuotojen valinnasta. Mitä enemmän käyttäjä korvaa autoilua pyöräilyllä, kävelyllä tai joukkoliikenteellä, sitä enemmän hänellä mahdollisuus tienata erilaisia etuja itselleen.

Vastaavalla tavalla ihmisten arkiliikkumiseen ei ole toistaiseksi yritetty vaikuttaa missään. Koska päästöjen vähentäminen on tänä päivänä iso puheenaihe kaikkialla, Lahden kokeilu on herättänyt jo etukäteen huomattavaa kansainvälistä mielenkiintoa.

– Juuri äsken kävin puhumassa tästä kestävien kaupunkien kansainvälisen kattojärjestön, Iclein, seminaarissa Saksassa. Hanke herätti paljon kiinnostusta ja moni sanoi haluavansa myös omaan kaupunkiinsa tällaisen. Meillä onkin tavoitteena saada tälle kolme seuraajakaupunkia, mikä tulee varmasti toteutumaan helposti, arvioi kokeilua toteuttavan CitiCAP-hankkeen projektipäällikkö Anna Huttunen.

Sovellus on tarkoitus saada koekäyttöön huhtikuussa ja sen varsinainen käyttöönotto on syyskuussa. Tavoitteena on saada mukaan 1 300 käyttäjää.

Kaiken lähtökohtana on Lahden päästövähennystavoitteet, joiden toteuttamisessa liikenne nousee yhä tärkeämpään osaan. Kokeilussa jokainen sovelluksen käyttäjä saa henkilökohtaisen päästökiintiön, jonka kulumista sovellus seuraa. Jos käyttäjältä pystyy alittamaan oman kiintiönsä esimerkiksi vähentämällä autoilua, pystyy hän tienaamaan ”virtuaalivaluuttaa”.

– Rakennamme sovellukseen kauppapaikan jossa voit vaihtaa näitä  tienaamiasi ”Lahti-euroja” tuotteisiin, palveluihin ja alennuksiin, Huttunen kuvailee.

Käyttäjien saamat edut voivat olla esimerkiksi pääsylippuja kaupungin uimahalleihin tai yksityisiltä yrittäjiltä tulevia etuja. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen menikin jo hövelisti lupaamaan valtakunnalliselle kuulijakunnalle Yleisradion kanavalla julkaistussa Mailla ja Halmeilla -ohjelmasarjan haastattelussa, että Lahdessa voi kohta tienata oluttuopin pyöräilemällä.

Joko tällaisesta ”Timosen tuopista” on konkreettisesti sovittu? Huttunen hymähtää ja arvelee tietävänsä, miten tuoppi-idea livahti haastatteluun. Hän oli ohimennen maininnut Italiassa kokeillusta olutpalkkiosta eräässä esityksessään, jonka kuulijakunnassa Timonenkin oli.

– En tiedä, mitä Suomen lainsäädäntö tähän sanoisi. Olisihan se hienoa, jos saisimme jonnekin päästökauppatuopin, Huttunen naurahtaa.

Tuoppeja tai ei, kokeiluun toivotaan joka tapauksessa monipuolisesti mukaan paikallisia yrityksiä.

– Tämä on yrityksille hieno mahdollisuus olla mukana promoamassa kestävän liikkumisen murrosta. Toivon, että tästä tulee koko kaupungin juttu.

Tässä vaiheessa miettimistä riittää monissa yksityiskohdissa. Sovellukseen liittyvä liikkumisen tunnistustoiminto on ollut jo koekäytössä. Ensimmäisten kokemusten perusteella se ei pystynyt täysin aukottomasti erottamaan esimerkiksi pyöräilyä ja autoilua, mutta virheitä on tarkoitus korjata ennen varsinaista käyttöönottoa koneoppimisen avulla.

Pohdittavaa on myös isoissa periaatteellisissa linjauksissa. Miten päästöoikeudet jaetaan? Voiko esimerkiksi keskustassa olevalla sinkulla olla sama kiintiö kuin Ahtialan perukoilla asuvalla lapsiperheellisellä, joka kuljettaa jälkikasvuaan harrastuksiin? Sovelluksen kehittäjät ovat tutkineet asiaa järjestämällä syksyn mittaan päästöoikeuksien jakamiseen liittyviä allokaatiopelejä ja nettikyselyitä.

– LUT on analysoinut tuloksia ja niiden perusteella elämäntilanteella tulee olemaan vaikutusta päästöoikeuksien jakoon. Tämä näyttää olevan kyselyyn vastanneiden lahtelaisten mielestä reiluinta, Huttunen toteaa.

Kulkukaupassa on myös kollektiivista vastuuta korostava ominaisuus. Jos päästöoikeuksia kuluu kokonaisuudessaan suunniteltua enemmän, niiden hinta nousee. Hinnan ollessa korkealla on erityisen kannattavaa valita kestävä kulkumuoto, koska tällöin kiintiön alittajan virtuaalitienestit ovat suhteessa suuremmat.

Kiinnostava hanke houkutteli muuttamaan Saksasta Suomeen

Projektipäällikkö Anna Huttunen tuli vetämään Lahden CitiCAP-hanketta viime vuonna Saksan Freiburgista. Hän oli asunut siellä neljä vuotta, ensin ympäristöhallinnon opiskelijana ja sittemmin kaupunkikehittämiseen liittyvissä tehtävissä ison Fraunhofer-tutkimusinstituutin palveluksessa. Paluu kotimaahan tuli ajankohtaiseksi, kun Lahden käynnistämä EU-projekti oli liian mielenkiintoinen sivuutettavaksi.

– Tässä päästään tekemään jotain uutta, mitä ei ole tehty muualla.

Lahti oli Espoosta kotoisin olevalle Huttuselle ennestään suhteellisen vieras kaupunki. Tähän mennessä hän on jo ehtinyt hyvin kotiutua kaupunkiin ja ihastua sen ulkoilumaastoihin, jotka muistuttavat yllättävän ilahduttavalla tavalla eteläisen Saksan kumpuilevia olosuhteita. Vetämänsä projektin hengessä Huttunen on tutustunut uuteen kotikaupunkiinsa kestävillä liikkumistavoilla, sillä hän ei omista autoa. Hän ei kuitenkaan julistaudu autoilun vastustajaksi.

– Toivon, että tänne syntyisi isoa liikkumisen palveluja, kuten yhteiskäyttöautoja, jotta voisin tarvittaessa lainata autoa. Tällaisten uusien palveluiden synnyttäminen on myös yksi hankkeen tavoitteista, Huttunen toteaa.

Saksassa asuessaan Huttunen huomasi, että monilla oli siellä autoja, mutta niitä ei välttämättä käytetty päivittäiseen arkiliikkumiseen. Hän toivoo samantyyppistä ajattelua myös Suomeen.  ja kavahtaa liikennekeskusteluun liittyvää vastakkainasettelua, jollaista Lahdessa on nähty viimeksi muun muassa Vesijärvenkatu-keskustelun yhteydessä.

– Vastakkainasettelu on tosi kurjaa. Jos halutaan parantaa pyöräilyn olosuhteita, ei sen tarvitse tarkoittaa, että haluttaisiin autoilua hankaloittaa, ei Lahdessakaan olla autoilua kieltämässä. Tarveharkintaa voisi kuitenkin käyttää, kyllähän kaupunki voi olla kaikille viihtyisä.

Huttusen kaltaisten ihmisten on epäilemättä helppo innostua henkilökohtaisen päästökaupan kokeilusta. Iso kysymys kuuluukin, miten vannoutuneet autoilun ystävät saadaan muuttamaan tottumuksiaan.

Huttusen mielestä rahalliset kannustimet eivät välttämättä ole ainoa ratkaiseva tekijä. Hän uskoo, että sovelluksen pelilliset ominaisuudet voivat koukuttaa ihmisiä posiitivisella tavalla. Tältä osin yksityiskohtaisempi kuvaus saavutus-batcheineen tuo mieleen Pokemon Go -pelin piirteet.

– Uskon, että tämä voi ihmisiä innostaa yllättäviäkin ihmisiä. Ei voida kuitenkaan ajatella, että muutamme kaikkia. Silläkin on iso arvo, että saamme isomman joukon ajattelemaan omaa liikkumista kuin tähän mennessä. Se on jo iso saavutus.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme