Lahesta

"Lyseoon pääsemisen ei pidä olla vain statuskysymys" - yhdistyneessä lukiossa on erikoistuttu luonnontieteisiin ja urheiluun

Lahden Lyseo on toiminut nykyisissä tiloissaan 90 vuotta. Abivuottaan viettävät Aino Nihtilä, Miska Pyykkö ja Lassi Suur-Askola ovat nauttineet lukioajastaan.

Reetta Multanen

Lahden lyseo on valtakunnallisessa mittakaavassa harvinainen lukio: lyseossa on yleislinjan lisäksi useampi erityislinja.

Yhdistyminen Salpausselän lukion kanssa toi kouluun urheilulinjan, jonka lisäksi lyseossa on mahdollista valita luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa painottava linja tai liikuntapainotteinen linja.

– Urheilulinjalla opiskelee tällä hetkellä 119 opiskelijaa 21 eri lajista. Linja on tarkoitettu huipulle tähtääville urheilijoille, joiden tavoitteena on menestyä urheilussa jopa kansainvälisellä tasolla ja jotka haluavat suorittaa samalla myös lukion ja ylioppilastutkinnon. Liikuntapainotteinen linja taas on niille, jotka haluavat harrastaa liikuntaa monipuolisesti, mutta eivät ihan samalla intensiteetillä, kertoo lyseon urheilukoordinaattori Ari Jaakkola.

Urheilulinja mahdollistaa opintojen joustavuuden, kun opiskelija haluaa keskittyä kunnolla treenaamiseen. Tämän takia lyseo oli paras vaihtoehto Miska Pyykölle, joka opiskelee abivuottaan urheilun lomassa.

– Judoharrastukseni vakavoitui yläasteella, ja tämä oli silloin oikeastaan ainoa mahdollinen valinta. Lukio-opinnoissa on mahdollista joustaa, kun osallistun erilaisiin kisoihin ja leireille, SM-mitalisijoillekin päässyt Pyykkö sanoo.

Pyykkö valmistunee lukiosta kolmessa vuodessa, mikä on urheilulinjan opiskelijoilla harvinaista.

– Urheilulinjalla lukion suorittaminen kolmessa vuodessa on yleensä poikkeus. Täällä voi pitkittää opintoja vaikka kolmeen ja puoleen tai neljäänkin vuoteen, mikä mahdollistaa lisäharjoittelun, Pyykkö pohtii.

Vaikka urheilulinja antaa mahdollisuuden kattavaan harjoitteluun, myös opiskelumotivaation pitää olla kohdillaan.

– Opiskelukin vaatii kovaa työtä. Lyseoon pääsemisen ei pidä olla vain statuskysymys, vaan pitää olla aito halu tehdä ja saavuttaa asioita, Pyykkö muistuttaa.

LUMATE- eli luonnontiede-, matematiikka- ja teknologiapainotteisella linjalla opiskelevat Aino Nihtilä ja Lassi Suur-Askola ajautuivat linjalle mielenkiinnonkohteidensa perusteella.

– Sisarukseni opiskelivat täällä, ja kuulin linjasta paljon hyvää. Olen myös itse ollut aina kiinnostunut luonnontieteistä, Nihtilä sanoo.

– Minä hain tänne, koska ajattelin, että linjalta löytyisi omanlaistani porukkaa, jatkaa Suur-Askola.

Linjan erikoiskurssit tarjoavat syvempää käytännön opetusta eri aihe- alueilta.

– Meillä on ollut mahdollisuus käydä esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERNissä, tehdä DNA-labratöitä ja tutkia vesielämää Itämerellä, Suur-Askola luettelee.

– Erikoiskurssit ovat ihan parasta! Niillä pääsee tarkastelemaan opiskeltavia asioita käytännössä. Olen esimerkiksi pääsyt preparoimaan rottia. Sitä ei ihan joka lukiossa varmaan pääse kokemaan, Nihtilä naurahtaa.

Lyseon rehtori Tero Matkaniemi iloitsee siitä, että eri linjat antavat opiskelijoille uusia kokemuksia ja venyttävät harrastamisen käsitettä.

– LUMATE-linja osoittaa, että harrastaminen voi olla muutakin kuin urheilua. Täällä opiskelijat saattavat harrastaa vaikkapa matematiikkaa, ja kokoontua yhdessä pohtimaan siihen liittyviä asioita, mikä on tosi hienoa, hän hymyilee.

Lahen lukiot

Lahden lyseo

Perustettu vuonna 1921. Salpausselän yhteiskoulu perustettiin vuonna 1957. Salpausselän ja Lahden lyseon lukiot yhdistyivät vuonna 2014.

Lyseon nykyinen rakennus valmistui vuonna 1928.

Noin 850 oppilasta.

Lukiossa on yleislinja, urheilulinja, liikuntapainotteinen linja ja luonnontieteisiin, matematiikkaan ja teknologiaan erikoistunut LUMATE-linja.

Yleislinjan keskiarvoraja oli tänä vuonna 8,44.

Lukio oli viime vuoden ylioppilaskirjoituksissa sijalla 80.

Kuuluisia lyseolaisia ovat mm. professori Aimo Hallila, kapellimestari Jukka-Pekka Saraste, räppäri Cheek ja muusikko Arttu Lindeman.

Suosittelemme