Lahesta

Radiomäen hautausmaa on paikallishistorian aarreaitta - nykyään sukuhaudat ovat harvinaisia

Lahden vanha hautausmaa Radiomäellä on sukuhautojen aarrekammio. Hautakivissä ja vaikuttavissa muistomerkeissä vilahtelee nimiä, jotka ovat jääneet pysyvästi elämään arjessa ja paikannimissä: Lotila, Liipola, Fellman, Starckjohann...

Suurimpiin hautoihin on ehditty sadan vuoden aikana hautaamaan jopa kymmenenkin ihmistä. Ennen vanhaan sukuhaudan sai varata jo etukäteen, kun kaikki vielä elivät, kertoo oppaana Radiomäen läpikotaisin tunteva Helli Jalas. Niin teki muun muassa kaupungin ensimmäinen pormestari Otto Lyytikäinen.

– Vaikka elämän vaiheet veivät hänet ja monet perheenjäsenistä asumaan toisaalle, ovat he palanneet viimeiselle leposijalleen Lahteen ja Radiomäelle, Jalas sanoo.

Sukuhaudan käsite ei ole Lyytikäisen ajoista muuttunut. Suurin osa vainajista haudataan yhä sukuhautaan, eli samaan hautapaikkaan kahteen kerrokseen. Kun 25 vuotta edellisistä on kulunut, voidaan paikalle haudata uusia suvun jäseniä.

Radiomäen tyyliset kookkaat suurhaudat ovat kuitenkin jääneet historiaan.

– Nytkin on mahdollista saada kaksi rinnakkaista, metrin levyistä paikkaa, ja erikseen anomalla enemmänkin, mutta todella harvinaista se on. En muista viime vuosilta yhtään tapausta, milloin olisi kahta enempää haluttu, kertoo hautaustoimen päällikkö Mari Aartolahti Lahden seurakuntayhtymästä.

Hän uskoo muutoksen kuvastavan yhteiskunnan kehitystä.

– Suvut eivät enää niin vahvasti elä samalla paikkakunnalla. Ihmiset muuttavat maailmalle, ja monet tulevat haudatuksi tahoilleen. Yhteinen hautapaikka ei ole enää niin tarpeellinen, Aartolahti sanoo.

Tarpeeseen vaikuttanee myös uurna- ja tuhkahautauksen yleistyminen, joka kattaa jo kolme neljästä hautauksesta Lahdessa. Niillä ei ole samanlaista tilantarvetta.

Osa haudoista on yhä saman suvun ylläpitämiä, jotkut taas ovat palautuneet seurakunnalle. Niiden tilannetta tarkastellaan aika ajoin.

Merkittävienkin sukuhautojen tulevaisuus on tasapainottelua kulttuurihistoriallisen perinnön ja toisaalta elämän jatkumisen välillä.

– Emme halua tehdä esimerkiksi Vanhasta hautausmaasta ihan museotakaan, Aartolahti toteaa.

Kartoituksen perusteella tullaan päättämään, mitkä sukuhaudoista säilytetään seurakunnan kustannuksella.

– Arkkuhautoja Radiomäellä ei kuitenkaan anneta uudelleen käytettäväksi, toisin kuin muualla toimitaan tietyn koskemattomuusajan kuluttua. Tuleeko sinne uurna- tai muistolehtokäyttöä, se jää nähtäväksi.

– Meillä ei ole tarvetta hävittää näitä hienoja vanhoja muistomerkkejä. Radiomäki halutaan säilyttää saman tyyppisenä kuin tähänkin asti, Aartolahti linjaa.

Fakta

Vuonna 2017 Lahden hautausmaille haudattiin yhteensä 1 158 vainajaa.

Hautauksista noin 78 prosenttia oli uurna- tai tuhkahautauksia, 22 prosenttia arkkuhautauksia.

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi
@

Suosittelemme