Lahesta

Meidänkö pitäisi pelastaa maailma? - Saara Vauramo pohtii valintoja työssä ja vapaa-ajalla

Ympäristöjohtaja Saara Vauramo pyöräilee neljän kilometrin työmatkansa, mutta autotonta arkea hänkään ei pysty elämään lasten harrastuksista johtuen. Kuva: Mirja Hussain

Ihmiskunnalla on 11 vuotta aikaa tehdä tuntuvia päästövähennyksiä. Tämä oli pääviesti viime viikolla julkistetussa ilmastonmuutosraportissa, jonka johtopäätöksistä käydään nyt vilkasta keskustelua ympäri planeettaa.

Mutta onko lahtelaisten järkeä rynnätä pelastamaan maailmaa? Miksi vaivautua, kun koko Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on promillen luokkaa ja esimerkiksi Kiina, Intia ja Yhdysvallat ovat omilla energiaratkaisuillaan pyyhkimässä pöytää päästötavoitteilla?

Oikea henkilö tätä usein kuultua kysymyksenasettelua kommentoimaan on ympäristöjohtaja Saara Vauramo, joka on nykyään viemässä Lahtea kohti vihreämpää tulevaisuutta työnsä puolesta, ja on tehnyt sitä aiemmassa elämässään myös valtuutettuna. Hän sanoo ymmärtävänsä kysymyksen, mutta kehottaa vaihtamaan näkökulmaa yksittäisten ihmisten tasolle.

 Ilmastoahdistus on kasvanut lapsilla ja nuorilla valtavan paljon viime vuosina.

– Yhden lahtelaisen päästöt vastaavat viiden tai kuuden intialaisen kasvihuonekaasupäästöjä. Omilla valinnoillamme on suhteellisesti enemmän vaikutusta tällaisessa yhteiskunnassa, joka perustuu näin vahvasti kulutukseen.

– Totta on, että valtiollisella tasolla ilmastopolitiikka on juuri nyt haasteellisessa tilanteessa. Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvalloissa kaupungit tekevät paljon ja ovat asettaneet kunnianhimoisia päästötavoitteita. Suurin osa käytännön toimista tapahtuu paikallistasolla. Kiinassakin toisaalta satsataan valtavia määriä uusiutuvaan energiaan. Ilmastotoimia tapahtuu kaikkialla, mutta niiden vauhti ei ole riittävä.

Lahti on jo omissa päästövähennyksissään edellä muita isoja suomalaiskaupunkeja Kymijärvelle tehtyjen ja tekeillä olevien voimalaratkaisujen ansiosta. 2020-luvun paikallisissa päästövähennyksissä katse kääntyykin väistämättä entistä vahvemmin liikenteeseen. Vauramon mukaan kyse ei ole autoilun täydellisestä rajoittamisesta.

– Olemme pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa. Autolla tulee olemaan suomalaisessa yhteiskunnassa aina jonkinlainen paikka.

Vauramo näkee kuitenkin kaupunkien sisäisessä liikenteessä isoja mahdollisuuksia. Lahdessakin yksityisautoilun osuus on lähes 70 prosentin luokkaa 3–5 kilometrin matkoilla.

– Siellä on todella iso muutospotentiaali. Yksityisautoilua voidaan vähentää kymmeniä prosentteja ilman, että matkat pitenevät merkittävästi ajallisesti ja elämästä tulee hankalampaa.

Tätä ennen tarjolle pitää tuoda riittävästi vaihtoehtoisia liikkumisratkaisuja, kuten joukkoliikennettä ja yhteiskäyttöisiä autoja.

– Omistan myös auton. Se on melkein ainoa tapa, miten ehtii viedä lapsia harrastuksiin kiireisessä arjessa. Olen valmis kuitenkin luopumaan autosta heti, kun hyviä palveluratkaisuja on tarjolla.

Vauramo arvelee, että hänen omassa elämässään isoin luopumispäätös lähivuosina liittyy matkailuun.

– Tietynlainen seikkailuhenkisyys on ehkä se tämän ajan ihmisissä oleva juttu, Vauramo pohdiskelee itsensä ja monen muun puolesta.

Vauramo on jo aiemmin maininnut julkisuudessa käyneensä kerran lomamatkalla Thaimaassakin. Hän myöntää siekailematta, että oikeiden valintojen tekeminen on vaikeaa ympäristöasioita työkseenkin seuraavalle.

– Yhteiskunta on sellainen, että kaikenlainen matkailu ja kuluttaminen on tosi helppo tapa elää, houkutukset ovat ilmeisiä.

Tulevina vuosina Vauramo aikoo kuitenkin keskittyä lähimatkailuun. Hän myös haaveilee uusista mahdollisuuksista.

– Jos olisi Tallinna-tunneli, Rail Baltica ja pääsisi yöjunalla Saksaan, se olisi kyllä hyvin relevantti vaihtoehto.

Nyt vellova keskustelu koskee ennen kaikkea tulevien sukupolvien elinolosuhteita. Vauramon johtamalla kaupungin ympäristökehitys-yksiköllä on hyvä tuntuma nuorimpien ikäluokkien tunnelmiin koulujen ja päiväkotien kanssa tehtävien yhteistyöhankkeiden kautta.

– Ilmastoahdistus on kasvanut lapsilla ja nuorilla valtavan paljon viime vuosina, se näkyy ilmiönä.

Vauramo itse ei vaivu synkkyyteen.

– En ole Lahden Linkola. En näe tulevaisuuttamme toivottomana. Ihmisillä on hämmästyttävä kyky myös tehdä asioita silloin, kun niitä oikeasti halutaan.

Muutoksen lopputuloksena voi olla nykyistä parempi tulevaisuuden maailma, uskoo Vauramo.

– Se voi olla vähemmän keskittynyt silkkaan kuluttamiseen, ja siellä voi olla enemmän esimerkiksi sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä arvoja. Syvempää hyvää elämää, joka täyttää jotain sellaista, jota täytämme nyt pelkällä kuluttamisella.

Lahden kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 41 prosenttia vuodesta 1990. Tämä johtuu ennen kaikkea Lahti Energian tekemistä investoinneista ja siirtymisestä vähäpäästöisempiin polttoaineisiin.

Seuraava loikka on luvassa parin seuraavan vuoden aikana, kun Kymijärvi 3 -voimala otetaan käyttöön ja Lahti luopuu kivihiilen käytöstä.

– Lahti tulee saavuttamaan vuonna 2021 niin ison päästövähennyksen kaikkiin muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna, että meillä tulee olemaan melkoinen kaula siinä kohtaa, toteaa Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo.

Tuoreimman arvion mukaan Lahden päästövähennykset olisivat vuonna 2021 jo 70 prosenttia vuodesta 1990.

Laskelmassa on mukana esimerkiksi energiantuotanto, liikenne ja teollisuusprosessit, mutta ei yksityisten kaupunkilaisten kulutuksesta aiheutuneita päästöjä.

Kivihiilestä luopumisen jälkeen vähennykset ovat tiukemmassa. Vauramo kuitenkin uskoo, että Lahden on mahdollisuus päästä vuoteen 2030 mennessä hiilineutraaliksi. Termillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaupungin toiminnasta kokonaisuutena ei aiheudu ilmastovaikutuksia.

– Käytännössä se voisi tarkoittaa päästöjen vähentämistä noin 80 prosentilla vuodesta 1990 ja loput 20 prosenttia kompensoitaisiin muulla tavoin.

Lahti on yrittämässä kolmatta kertaa Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Vauramo on jo miettinyt toimintaa mahdolliselle pääkaupunkivuodelle. Visiona on laaja kokeilu, johon kutsuttaisiin monenlaisia kaupunkilaisia, taloyhtiöitä ja yhteistyökumppaneita kokeilemaan hiilineutraalia elämää.

Vauramon puheissa vilahtelee pariinkin otteeseen ilmaisu ”kun voitamme”, vaikka edellisellä kerralla tuomariston suunnalta oli tullut kriittistä palautetta Lahden pienestä koosta.

– Pieni koko pitäisi kääntää vahvuudeksi, pystymme tekemään asioita nopeammin kaupunkitasoisesti, Vauramo sanoo.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme