Lahesta

Kaupunginsairaalan vuokrakulut herättävät närää hyvinvointiyhtymässä

Tämän kiinteistön vuokrakulut puhuttavat hyvinvointyhtymän päättäjiä. Kaupunginsairaalan peruskorjaus ja pääterveysasemaksi muuttaminen alkoi vuonna 2015. Nyt hanke on toisessa vaiheessa ja valmista pitäisi olla ensi vuoden alussa. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 50 miljoonaa euroa. Kuva: Sami Kuusivirta

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ilmoitti äskettäin talousarvionsa pettäneen. Tuoreimman arvion mukaan yhtymä tekee sopeuttamistoimista huolimatta tänä vuonna 6,8 miljoonaa euroa alijäämää.

Omalta osaltaan hyvinvointiyhtymän taloutta ovat rasittamassa kiinteistökulut. Hallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari nostaa tästä esimerkkitapaukseksi Lahden kaupunginsairaalaan kiinteistön.

Kaupunki päätti aikanaan tehdä kiinteistöön perusteellisen peruskorjauksen ja perustaa sinne pääterveysasemansa. Vielä käynnissä olevalle uudistushankkeelle tuli hintaa 48 miljoonaa euroa. Nyt hyvinvointiyhtymä pyörittää myös Lahden terveyspalveluita, mutta kaupunki säilyi kiinteistön omistajana. Skinnarin mukaan yhtymä maksaa kaupungille kiinteistöstä 20 euron neliövuokraa, kun muualla puhutaan kymmenestä eurosta. Vuositasolla yhtymä maksaa kaupunginsairaalan tiloista kuusi miljoonaa euroa.

– Kaupunginsairaala on meille liian iso, emme tarvitse noin isoa tilaa, Skinnari sanoo.

Puhutaan miljoonista. Ville Skinnari kommentoi Lifecare-järjestelmän ongelmista aiheutuneita kuluja.

Entinen hallituksen puheenjohtaja Francis McCarron (kok) on tilanteesta samaa mieltä.

– Muistaakseni meillä oli yhtymän hallituksessa puhetta, että yhtymä olisi valmis hyväksymään 14 euron vuokratason.

Neuvottelutilanne on kuitenkin ollut erikoinen, sillä Lahti on hyvinvointiyhtymän suurin omistaja. Skinnarin mukaan tiloihin on yritetty saada myös ulkopuolisia vuokralaisia, mutta kalliin vuokratason vuoksi se ei ole onnistunut.

McCarron muistuttaa, että vastaavia tilanteita hyvinvointiyhtymällä on useissa kiinteistöissä ympäri maakuntaa.

- Samat päättäjät ovat ensin kunnissa hyväksymässä sopimuksia ja sitten hyvinvointiyhtymässä kauhistelemassa tilannetta. Tämä on hölmöläisten peiton jatkamista toisesta päästä.

Tietojärjestämien sotkut syvensivät entisestään tuskaa

Näinä aikoina hyvinvointiyhtymässä riittää miettimistä monessa muussakin kysymyksessä kuin kiinteistökuluissa. Tilanne ei ole sinänsä uusi, sote-menojen  ylityksestä on totuttu kuulemaan uutisia Lahdessa lähes vuosittain. Tällä kertaa menoylitysten taustalla oli kuitenkin myös uudentyyppisiä ongelmia, joiden vaikutusta oli ehditty jo pelätä.

Yhtymän hallituksen puheenjohtaja Ville Skinnari arvioi, että alkuvuoden aikana kaupungin it-järjestelmiin iskenyt haittaohjelma pelkästään aiheutti yhtymälle miljoonan euron ylimääräiset kulut. Vielä isommista rahoista puhutaan Lifecare-potilastietojärjestelmän käyttöönottoon liittyneissä ongelmissa, jotka ovat rokottaneet yhtymän tuottavuutta. Skinnari on tältä osin yksityiskohdista vielä vaitelias, koska yhtymä on vaatimassa huomattavia vahingonkorvauksia järjestelmätoimittaja Tieto oyj:ltä.

- Puhutaan miljoonista. Se on aiheuttanut kaiken muun kärsimyksen lisäksi isoa taloudellista kärsimystä.

Tämän vuoden taloutta paikatakseen yhtymä on aloittanut neljän miljoonan säästötoimet. Sopeuttaminen tarkoittaa käytännössä, että yhtymä lykkää mahdollisuuksien mukaan rekrytointeja ja minimoi sijaisten käytön. Joulunajan sulut palvelutuotannossa joudutaan suunnittelemaan tavallista pidemmiksi. Myös hankintoja viivästetään.

- Nyt jo pääosin selätettyjen tietojärjestelmäongelmien aiheuttamia lisäkustannuksia ei ole kohtuullista eikä mahdollistakaan täysimääräisesti nipistää palvelutuotannosta, sanoo toimitusjohtaja Eetu Salunen.

Järjestelmäongelmat eivät selitä kokonaan yhtymän taloustilannetta. Menokasvun taustalla on myös palveluiden odotettua kovempi kysyntä. Tämä koskee erityisesti Lahtea, sillä muiden kuntien osalta menot ovat pysyneet budjetissa.

- Tämä kertoo siitä, että lähtötaso oli Lahdessa alhainen, Skinnari toteaa.

Yhtymän hallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok) arvioi, että perusterveydenhuollon puolella ei ole onnistuttu riittävällä tavalla reagoimaan muun muassa paikalliseen ikärakenteeseen ja päihdetilanteeseen.

- Hieman kärjistetysti sanottuna talousarviota laadittaessa pyritään arvioimaan, kuinka paljon ihmiset sairastuvat, kaatuvat ja juovat, Niinistö kiteyttää.

Mikäli arviot eivät osu kohdalleen, ei ihmisiä voi jättää hoitamattakaan. Perinteisesti lahtelaiset ovat vuosien saatossa hakeutuneet kalliiseen päivystyshoitoon, mikäli perusterveydenhuollon palveluita ei ole ollut saatavilla.

Tulevien vuosien taloutta tasapainottaakseen yhtymä etsii vielä seitsemän miljoonan euron pysyviä säästöjä. Samalla käydään kuntien kanssa tiukkoja keskusteluja ensi vuoden talousarviosta.

Skinnari kuitenkin huomauttaa, että lakisääteisistä palveluista ei voi tinkiä ja muistuttaa yhtymän panostaneen muun muassa kotihoitoon, ensihoitoon ja päivystyskeskus Akuuttiin.

Niinistö mainitsee usein kuulemistaan kommenteista, joiden mukaan yhtymässä on liikaa kallista byrokratiaa.

- Saimme hallituksessa selvityksen asiasta. Vertailun perusteella hykyssä ei ole esimiestasolla ylimääräistä verrattuna muihin vastaaviin organisaatioihin. Pelkkä määrä ei toki kerro kaikkea. Kyse on myös siitä, miten johdetaan. Yhtymässä on yhä nähtävissä vanhojen organisaatioiden välisiä raja-aitoja, mikä on aina huono toimintojen uudistamisen kannalta.

Yhtymä aloitti toimintansa viime vuoden alussa, jolloin yhdistettiin samaan organisaatioon Päijät-Hämeen sote-yhtymä, Lahden sote-toimiala ja kuntayhtymä Oiva.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme