Lahesta

"Yöunet jäävät välillä vähiin" - kaupungin talousarvio on vaikea palapeli

Paikallispolitiikan arki on nyt pyörähtänyt siihen vaiheeseen vuotta, jossa otsikot tyypillisesti täyttyvät mitä erilaisimmista verorahojen käyttöä koskevista esityksistä ja suunnitelmista. Ensi vuoden talousarvion laadinnassa on päästy käsiksi konkreettisiin kaupunkilaisten arkeen vaikuttaviin asioihin, kun eri toimialojen virkamiehet laativat talousarvioitaan ja poliitikot jättävät niihin omat puumerkkinsä lautakuntien kokouksissa.

Perinteisen kaavan mukaan kaupunginjohtaja laatii tältä pohjalta lokakuussa julkistettavan talousarvionsa ja lopullisen muotonsa ensi vuoden budjetti saa joulukuussa valtuuston talousarviokokouksessa. Sitä ennen ehtii tapahtua vielä paljon, kun poliitikot käyvät kulissien takana neuvotteluja budjetin yksityiskohdista.

Yksittäisten uutisen vyörytyksessä iso kokonaiskuva hämärtyy helposti. Pelkistetysti sanottuna kaupungilla on kaksi isoa menoerää, joiden mukana talous pysyy pinnalla tai uppoaa: sote-palvelut ja sivistystoimi, eli muun muassa koulut ja päiväkodit. Esimerkiksi tämän vuoden budjetissa sote ja sivistys muodostavat lähes 80 prosenttia kaupungin toimintamenoista, joita on yhteensä noin 760 miljoonaa euroa.

Sote-palvelut on nykyään toteutettu hyvinvointiyhtymässä, mutta lahtelaisten käyttämien palveluiden osalta laskun maksajana on edelleen kaupunki, joten ostot hyvinvointiyhtymältä haukkaavat 46 prosentin osuuden kaikista menoista.

Kun asetelma on tällainen, rahankäyttöön liittyvä päätöksenteko on helposti mennyt kahden ison lohkon väliseksi vastakkainasetteluksi.

Perinteisesti sote-menojen ylityksiä on jouduttu paikkaamaan etsimällä lisäsäästöjä sivistyspalveluiden puolelta, jotta kaupungin talouden kokonaisuus pysyy joten kuten hallinnassa.

Tämä vuosi tuskin on viimeisimpien tietojen perusteella poikkeus. Hyvinvointiyhtymä kertoi viime vuonna, että sen tämän vuoden tulos on painumassa 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, vaikka yhtymässä on jo aloitettu tälle vuodelle neljän miljoonan euron sopeutustoimet. Sivistyspuolen ahdingosta saatiin puolestaan esimakua viime viikolla istutussa sivistyslautakunnan kokouksessa, jossa päättäjät tekivät virkamiesten esityksiin yhteensä 2,3 miljoonaan euron edestä lisäyksiä.

Tällä vaalikaudella kahden ison rahankäyttökohteen arkea seuraa aitopaikalta muun muassa Sari Niinistö (kok), joka istuu varapuheenjohtajana sekä sivistyslautakunnassa että hyvinvointiyhtymän hallituksessa.

– Vastuullisena päättäjänä yöunet jäävät välillä vähiin. Sivistyslautakunnan puolella  puhutaan, miksi hyvinvointiyhtymästä tulee koko ajan meille lisää paineita ja hyvinvointiyhtymän puolella saatetaan ihmetellä, miksi Lahti haluaa käyttää niin paljon rahaa esimerkiksi kouluihin. Tuntuu, että Lahdessa ja Päijät-Hämeessä tämä vastakkainasettelu ja kamppailu rahoista on erityisen kärjistynyttä. Se johtuu tietysti organisaatiorajoista ja erillisistä budjeteista. Tämä on sääli, koska yhteistyöllä olisi saavutettavissa paljon, Niinistö kuvailee.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Anneli Viinikka (sd) on myös kyllästynyt perinteiseen vastakkainasetteluun.

– Se on harmillista. Noita ei pitäisi missään nimessä laittaa vastakkain, kyllä terveydenhuoltoonkin tarvitaan rahaa, Viinikka toteaa ja viittaa samalla omiin kokemuksiinsa omaishoitajana.

Sivistystoimen tilanteesta Anneli Viinikalla on selvä näkemys.

– Sivistystoimea on kuristettu niin pitkään, että säästöjen hakeminen vain käyttömenoja höyläämällä ei enää onnistu. Pitää miettiä jotakin ihan uutta, mitä ei pysty toteuttamaan näin lyhyellä aikataululla.

Millä eväin talous tasapainoon?

Lahden sivistyslautakunta päätti viime viikon kokouksessaan esittää yhteensä 2,3 miljoonan euron edestä lisää määrärahoja ensi vuoden talousarvioon.

Lautakunta oli monesta rahaerästä yksimielinen, mutta esimerkiksi päivähoitoa koskevasta miljoonan euron lisäyksestä äänestettiin. Lukemin 7–5 päättyneessä äänestyksessä enemmistössä olivat demareiden, vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan edustajat.

– Meillä on päivähoitoon jonossa 300 lasta. Yhtälö ei toimi, jos vähennetään sata paikkaa, huomauttaa lautakunnan puheenjohtaja Anneli Viinikka (sd).

Oikeistossa on perinteisesti haluttu vahvistaa yksityisten päiväkotien asemaa palvelusetelin avulla.

– Kaikki ovat varmasti samaa mieltä hoitopaikkojen tarpeesta, mutta tilanteen ratkaisukeinoista on erilaisia näkemyksiä, kiteyttää lautakunnan varapuheenjohtaja Sari Niinistö.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Rahkonen ei näe lautakunnan linjauksissa isoa dramatiikkaa.

– Odotetaan ihan rauhassa mitä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on ja sitten neuvotellaan. Todennäköisesti viimeiset kysymykset menevät perinteiseen tapaan valtuustoon asti äänestettäväksi.

Kulissien takana salin oikealta reunalta kuuluu kriittisempiäkin kommentteja, joissa kyseenalaistetaan vasemmiston sitoutuminen viime vuonna laadittuun talouden tasapainotusohjelmaan. Demareiden ryhmänjohtaja Sirkku Hildén kiistää tällaiset arviot. Hän peräänkuuluttaa kuitenkin tarkempaa harkintaa.

– Nyt siellä oli esitettynä kohdentamattomia säästösummia toimialoille mietittäväksi. Tarkoitus olisi, että tasapainotustoimenpiteet tulisivat ohjelman kautta, eli yhteisesti hyväksytyillä keinoilla.

Vihreiden ryhmänjohtaja Saija Palmi-Felin on samoilla linjoilla.

– Tuntuu, että näin ensimmäisenä vuonna lukuja oli laitettu sinne aika sattumanvaraisesti ja oli tullut paniikki. Tässä oltiin puuttumassa peruspalveluihin tavalla, joka ei ole tarkotus. Kun päästään rauhassa miettimään, löytyy varmasti parempia ratkaisuja.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme