Lahesta

“Moni sanoo lähtiessään, että teette tärkeää työtä" - Jelpin päihdetyöntekijät ovat huomanneet yhä nuorempien ajautuvan riippuvaisiksi.

Viime aikoina Lahden huumetilanne on aiheuttanut paljon keskustelua. Huumeiden helppo saatavuus ja yhä nuorempi käyttäjäkunta näkyvät myös päihdetyössä. Terveysneuvontapiste Jelpin vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen kertoo, että asiakkaiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina.

- Meillä oli viime vuonna 498 asiakasta, joilla oli täällä reilut 5 000 käyntiä vuodessa. En huomaa, että viime vuoteen verrattuna olisi ollut kasvua, joten keskustelu tulee meidän näkökulmastamme jälkijunassa, hän huomauttaa.

Jelppi on ViaDia Lahti ry:n tuottama ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän rahoittama keskus, joka palvelee pääasiassa suonensisäisten huumeiden käyttäjiä ja heidän läheisiään. Jelppi on tullut monille tutuksi neulojenvaihtopisteenä, mutta asiakkaille on tarjolla muitakin palveluita.

- Meillä on kahvitarjoilu, rokotamme A- ja B-hepatiittia ja jäykkäkouristus-kurkkumätärokotuksia, teemme HIV-pikatestejä ainoana paikkana Päijät-Hämeessä ja teemme lähetteitä tartuntatautilaboratorioihin. Meillä on myös palveluohjausta, voimme lähteä asiakkaan mukaan vaikka lääkäriin tai .sossuun., Lappalainen selventää.

Se, että lähipiirissä on huumeidenkäyttöä, ei ole kenenkään vika. Vastaava ohjaaja 29Pasi Tuomaila

Viimeisen muutaman vuoden aikana käyntimäärät Jelpissä ovat lisääntyneet paljon. Tupa on usein täysi. Kaikki käynnit tilastoidaan asiakkaan antaman nimimerkin, syntymävuoden ja kotikunnan perusteella. Suurin asiakasryhmä ovat 25-45-vuotiaat, mutta alle 20-vuotiaita on yhä enemmän.

- Tietysti on hyvä, että he tulevat, jos on tarvetta. Mutta myös huolestuttavaa, että jo siinä iässä piikitetään, Lappalainen pohtii.

Työ päihderiippuvaisten parissa vaatii kärsivällisyyttä. Riippuvuuden sairaudenkuvaan kuuluu usein ainakin osittainen elämänhallinnan menetys, eikä sovituista ajoista aina pidetä kiinni. Joskus sinnikäs työ kuitenkin palkitaan.

­- ­Jos asiakas häviää palveluistamme, emme usein tiedä, mitä on tapahtunut. Joskus kuullaan, että ihminen joutuu vankilaan tai menee katkolle. Mutta silloin tällöin käy joku parin vuoden päästä sanomassa, että menee hyvin, että on päässyt kuiville. Ne ovat huippujuttuja, hän herkistyy.

Myös päihdeklinikka 29Avominne Lahden jatkokuntoutuksen vastaava ohjaaja Pasi Tuomaila on huomannut päihteiden käytön lisääntyneen. Hänen mukaansa tyypillinen Avominnen asiakas on alle kolmekymppinen aikuinen, jolla on takana pitkä huumetausta ikäänsä nähden.

- Asenteet huumeita kohtaan ovat myönteisemmät kuin aikaisemmin ja saatavuus helppoa, hän selittää.

Tuomailan mukaan Lahden huumeongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan muiden kaupunkien tilanteisiin vertaamisen sijaan. Laadukkaaseen päihdehoitoon pitäisi satsata entistä enemmän.

- Ensisijaisena päihdehoitona pitäisi olla aina ensin päihteetön, tuloksekas malli. Korvaushoidoilla hoidettaessa päihdesairaus pysyy aktiivisena ja sairaudesta toivutaan pienemmillä prosenteilla, hän kertoo.

Tuomaila korostaa, että riippuvaisen lähipiirilläkin on oikeus hakea apua.

- Rohkaisen jokaista huumeidenkäyttäjän läheistä ottamaan rohkeasti yhteyttä. Se, että lähipiirissä on huumeidenkäyttöä, ei ole kenenkään vika. Mitä pidempään ongelma on olemassa, sen huonommaksi tilanne menee. Kun asiasta vaietaan ja salaillaan, ollaan luonnollisesti avun ulkopuolella ja tavoittamattomissa, hän muistuttaa.

Päihdetyö

Alueellista yhteistyötä lisätään

Päijät-Hämeessä valmistellaan parhaillaan hankehakemusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveyden edistämisen määrärahasta nuorten huumeidenkäytön ehkäisyyn.

Hankehakemuksessa ideoidaan uusia tapoja huumeidenvastaiseen työhön .

Lahden kaupunki, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja alueen järjestöt tehostavat huume- ja päihdetyötä osana maakuntaan perustettavaa asiakasohjausyksikköä vuonna 2019.

Reetta Multanen
reetta.multanen@uusilahti.fi
@

Suosittelemme