Lahesta

Lahti on keskinkertaisen imagon kaupunki - nuorilta useammin kiitettäviä arvosanoja kuin vanhemmilta ikäluokilta.

Suomalaisista 17 prosenttia voisi ajatella muuttavansa Lahteen. Muun muassa tällainen tulos selviää tuoreimmasta Taloustutkimuksen perinteisestä muuttohalukkuustutkimuksesta, jonka yhtiö toteuttaa kahden vuoden välein.

Tällä kertaa tulos riittää 12. sijalle tutkimukseen osallistuneiden 37 kaupungin joukossa. Lahden osalta muuttohalukkuutta kuvaava luku on pyörinyt tuossa vajaan viidenneksen luokassa käytännössä koko tämän vuosikymmenen ajan.

Kaikkein vetovoimaisimmat kaupungit ovat selvästi edellä. Perinteiseen tapaan kärkipaikalle nousi tälläkin kertaa Tampere, jonne olisi valmis muuttamaan 37 prosenttia kaikista vastaajista.

Lahti saa kaikilta vastaajilta kouluarvosanaksi keskimäärin 7,07. Lukemalla pääsee tutkittavien kaupunkien joukossa 11. sijalle. Kahden vuoden takaiseen verrattuna keskiarvo on pysytellyt lähes samassa lukemassa. Nykyisiltä ja entisiltä asukkailtaan Lahti saa yleisarvosanojen keskiarvoksi 7,76. Tämä lukema oikeuttaa sijalle 24. kaikkien kaupunkien joukossa.

Toisin sanoen Lahden suhteellinen sijoitus heikkenee, kun vastaajat rajataan sellaiseen joukkoon, jolla on asumiskokemusta tietystä kaupungista. Sama ilmiö toistuu, kun ihmisiltä kysyttiin heidän halukkuuttaan suositella Lahtea asuinpaikkana. Kaikkien vastaajien keskuudessa Lahti sijoittuu tässä vertailussa 12. sijalle, asumiskokemuksen perusteella kaupungin tuntevien keskuudessa vasta sijalle 28.

– Tätä voi tulkita niin, että lahtelaiset ruoskivat kaupunkiaan. Monen muunkin kaupungin imago on heikko, mutta omasta kotikaupungista ollaan kuitenkin ylpeitä, toteaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Kari-Pekka Töyrylä.

Töyrylällä on näkemystä Lahden seudun asioihin muutenkin kuin työnsä puolesta, sillä hän on asunut Hollolassa vuodesta 2002.

Erityyppiset vastaajaryhmät arvioivat tutkimuksessa Lahtea hyvin eri tavoin. Nuorten 15–24-vuotiaiden ikäluokassa Lahti saa kiitettäviä arvosanoja huomattavasti useammin kuin vanhemmissa ikäluokissa.

– Näyttää siltä, että tulevaisuus voisi olla parempi. Nuoret ajattelevat positiivisesti kaupungista. Esimerkiksi korkeakoulupuolella on paljon positiivista näkyvissä LUT:n tulon myötä, Lahti saattaa profiloitua eri tavalla opiskelukaupunkina tulevaisuudessa, Töyrylä pohtii.

Toisaalta Lahti 35–49-vuotiaiden keskuudessa Lahden saamien heikkojen arvosanojen osuus kasvaa. Tilanteeseen vaikuttanee esimerkiksi homekoulutilanne.

Tutkimuksessa kysytään myös tarkemmin ihmisten arvioita erilaisista kaupunkien mielikuviin vaikuttavista tekijöistä.

Parhaat arviot Lahti saa harrastusmahdollisuuksista, sijainnista ja kunnallisista palveluista. Esimerkiksi harrastusmahdollisuudet vaikuttivat myönteisesti Lahden mielikuvaan 57 prosentilla vastaajista, kielteisesti 13 prosentilla.

Heikoimmat arviot Lahdelle tulee ominaisuuksista nimeltä ”hyvä kasvuympäristö lapsille” ja ”kehittyvä talousalue”. Näissäkin asioissa myönteisen arvion antajia on tosin täpärästi muutaman prosenttiyksikön verran enemmän kuin kielteisen arvion antajia.

Näistä tutkimustuloksista on mahdotonta erotella, kuinka paljon tutkimus kertoo tosiasiallisista puutteista tietyissä palveluissa ja kuinka paljon on kyse pelkistä mielikuvista, eli lähinnä viestinnällisestä ongelmasta.

– Tässä on kyseessä mielikuvatutkimus, mahdolliset todelliset puutteet palveluissa pitäisi suhteuttaa todennettavissa olevaan dataan, esimerkiksi terveydenhuollon odotusaikoihin, Töyrylä toteaa.

Tutkimus

Neljä prosenttia aikoo vaihtaa asuinkuntaa

Taloustutkimuksen kirjekyselynä toteuttamaan Muuttohalukkuus kaupunkeihin 2018 -tutkimukseen on vastannut yhteensä 3 496 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista tammi-helmikuussa 2018.

Neljä prosenttia suomalaisista aikoo seuraavan vuoden aikana muuttaa asuinpaikkaansa varmasti tai melko varmasti. Yli puolet suomalaisista (55 %) puolestaan ei ole missään tapauksessa vaihtamassa asuinpaikkaansa seuraavan vuoden aikana.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme