Lahesta

Miten meni omasta mielestä? - Jyrki Myllyvirta kommentoi vielä kerran Lahden asioita kaupunginjohtajana

Jyrki Myllyvirta astelee perjantaina viimeisen kerran Lahden kaupungintalon ovesta kaupunginjohtajana.

”Kävelin satamasta Pikku-Veskun kautta keskustaan. Kaupungilla on valtavasti mahdollisuuksia ja asioita, joita ei noteerata”.

Näin sanoi Jyrki Myllyvirta ensimmäisenä työpäivänään Lahden kaupunginjohtajana 1.8.2007. Kommenttien aiheet ovat yhä ajankohtaisia pari päivää ennen eläkkeelle lähtöä. Ranta-Kartanon tilanne ja Vesijärven rannan saunasuunnitelmat ovat tästä hyviä esimerkkejä.

– Tuo osoittaa hyvin, että isot muutokset vievät aikaa, toisaalta on päästy oikeaan suuntaan, Myllyvirta kommentoi.

Pyydän Myllyvirtaa kehityskeskustelun hengessä nimeämään omasta mielestään merkittävimpiä onnistumisia 11 vuoden jaksolta Lahdessa.  Hän korostaa, että asioihin on aina vaikuttamassa monia henkilöitä ja ulkopuolisiakin tekijöitä. Pakollisten pehmennysten jälkeen hän kuitenkin palaa vanhan kävelyreittinsä tunnelmiin ja toteaa keskustan kehittämisen olleen ensimmäisiä asioita, joissa hänen näkemyksensä olivat vaikuttamassa linjauksiin.

 – Täällä oli tehty jo paljon asioita, mutta suhteellisen pienimuotoisesti. Keskusta käsitettiin pieneksi alueeksi Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välissä. Ryhdyttiin katsomaan keskustaa isona alueena, johon kuuluu myös matkakeskus. Aika monet ratkaisut lähtivät tästä ajatuksesta.

Myllyvirta uskoo, että keskustan muutoksilla on kauaskantoisia vaikutuksia.

– Toriparkilla ja matkakeskuksella, täydennettynä pienemmillä asioilla, oltiin osaltaan vaikuttamassa siihen, että merkittävät yksityiset investoinnit toteutuvat keskusta-alueella niin asuntorakentamisessa kuin toimitilarakentamisessa, ja aikamoisen isoja hankkeita on edelleen vireillä.

Muiksi onnistumisiksi Myllyvirta nimeää Lahden painotuksen ympäristökaupungin profiiliin, kaupungin kuvan monipuolistumisen ja korkeakoulutoiminnan vahvistumisen. Kehityskeskustelun hengessä pyydän Myllyvirtaa nimeämään myös niitä asioita, joissa jäi eniten parannettavaa.

– Näissä kaupungistumisen oloissa olisi toivonut, että kaupungin kasvu olisi ollut nopeampaa. Jos ajattelee kymmentä vuotta, kasvavien kaupunkien lukumäärä on kuitenkin vähentynyt. Voi olla toisaalta tyytyväinen siihen, että on oltu joka vuosi kasvavien kaupunkien joukossa.

Ulkopuolisin silmin parantamisen varaa löytyy monesta muustakin asiasta. Työttömyys pysyy sitkeästi selvästi valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella, Lahdella on suurten kaupunkien isoin veroprosentti ja velkaantuminen on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana suurten kaupunkien kärkipäätä.

Lukuja voidaan pyöritellä monin tavoin, Myllyvirran tiivistetyn näkemyksen mukaan Lahti on monella mittarilla keskikastia.

–  Parempaan pitäisi päästä, se on ihan selvä, monessa asiassa kaupungin suhteellinen asema myös parantunut. Voi myös miettiä, mikä kaikki on sitä raskasta lastia, joka Lahdella on 90-luvulta.

Velkapotti on paisunut mm. homekoulujen vuoksi, toisaalta mm. Lahti Energian isot investoinnit ovat kasvattaneet tuntuvasti koko kaupunkikonsernin velkaa.

– Olisi syytä ottaa yhdeksi näkökulmaksi, onko meillä sellaista omaisuutta ja toimintaa konsernissa, joka voisi yhtä hyvin tai paremmin olla ulkopuolella. Kyllä siellä on kaupungin kokoon nähden aika isot panostukset, Myllyvirta pohtii.

Parin päivän kuluttua hänen ei tarvitse miettiä tällaisia kysymyksiä työkseen.

– Teekkarina voisi sanoa, että olen ajatellut aloittaa eläkkeellä olon viettämällä vappua.

Pienen kevennyksen jälkeen Myllyvirta vakavoituu nopeasti.

– Hyvin intensiivisen ja pitkän työuran jälkeen täytyy aika nöyrästi suhtautua siihen, että ei osaa sanoa, miltä eläkkeellä olo tuntuu. Aion kuunnella itseäni, ei ole mitään konkreettista projektia, maailmanympärimatkaa tai mökin rakentamista. Tarkoitus on asettua elämään eläkeläisen arkea, vähitellen varmasti löytyy ne asiat, jotka kiinnostavat ja innostavat.

Maakuntauudistus ei vakuuta

Jyrki Myllyvirran seuraaja tarttuu kaupungin ruoriin suuren murroksen keskellä. Koko suomalainen kuntakenttä on menossa perusteellisesti uusiksi, jos valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus menee kesäkuussa eduskunnassa läpi suunnitellulla tavalla.

Vaikka Myllyvirta näkee uudistuksessa hyviäkin puolia, hän ihmettelee monen muun tavoin, onko 18 maakuntaan perustuva aluejako paras ratkaisu.

– Jos Lahti ja Tampere ovat liian pieniä vastaamaan sotesta, mutta Keski-Pohjanmaa on riittävän kokoinen, niin jotenkin se ontuu.

Myllyvirta ei myöskään ole vakuuttunut siitä, että uudistus lisäisi kansanvaltaa toivotulla tavalla.

– Pikemminkin se jakaa poliittisen vallan maakunnassa tavalla, joka ei varmasti ole ihmisille kovin havainnollinen.

Lahden seudulla on yritetty ottaa etunojaa valtakunnalliseen uudistukseen viime vuonna toimintansa aloittaneen hyvinvointikuntayhtymän myötä.

Kaupungin tulevia valtionosuuksia ajatellen sote-menoista pitäisi nyt saada tingittyä, mutta näillä näkymin yhtymän ensi vuoden talous näyttää erittäin tiukalta.

Yhtymän ja omistajakuntien välille on tiedossa tiukat neuvottelut. Yhtymän toimitusjohtaja Eetu Salunen neuvoi 18.4. Ylen haastattelussa Lahteakin ”keskittymään omaan pelikenttään”. Hän kysyi, onko kaupunki sopeuttanut hallintonsa ja tukipalvelunsa soten lähdettyä pois.

– Siellä ollaan jotenkin hukassa oman organisaation kehittämisestä, jos kiinnostus kohdistuu ulospäin. Minun mielestä on tärkeää, että hyvinvointiyhtymä toimii yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ei säästöjä, mutta kustannustietoisuutta ja yhtymän sisäisen integraation hyödyntämistä. Kun näin tapahtuu, olen tyytyväinen. Ei hänen tehtävänsä ole arvioida omistajakuntien toimintaa, Myllyvirta toteaa.

Joskus hankalaa ja arvaamatonta

”Lahdessa poliittinen fraktioituminen on usein estänyt tai hidastanut kunnianhimoisten tavoitteiden asettamista ja toteuttamista. Pormestarijärjestelmä voisi parhaimmillaan tuoda tähän parannusta, mutta vain edellyttäen, että politiikan toimintatavat muuttuvat.”  

Jyrki Myllyvirta kirjoitti näin blogissaan 16.3.

Fraktiolla tarkoitetaan puolueesta erottautumaan pyrkivää tai erottautunutta ryhmää. Suomennoksenkin jälkeen on syytä kysyä, mitä hän oikeastaan tarkoitti.

– Demokratiaan kuuluu tietty hidastava elementti jokaisessa kaupungissa. Eihän Lahden poliittinen kulttuuri ole mitenkään erityisen poikkeava suuntaan tai toiseen. Viittasin siihen, että Lahden historiassa on ollut aikoja, jolloin puolueiden sisällä on ollut häiritsevän vahvoja kilpailevia fraktioita, on se tehnyt ainakin asioita joskus hankaliksi ja arvaamattomiksi

– Jos pormestarimalli johtaisi siihen, että olisi enemmistön vankasti tukema ohjelma asioista, joita viedään määrätietoisesti eteenpäin, se voisi parhaimmillaan olla kaupungille hyvästä.

Paikallisen toimintakulttuurin ja perinteisiin liittyvänä yhtenä piirteenä on sekin, että myös Myllyvirtaan kohdistuvassa kritiikissä on näkynyt säännöllisesti muistutuksia siitä, että hän tullut tänne ulkopuolisena.

– Olen kuullut tuota palautetta, mutta en ole ajatellut, että se olisi päällimmäinen tuntu täällä. Ehkä perinteiseen lahtelaisuuteen on pitänytkin saada mukaan enemmän alttiutta katsoa, mitä muualla tapahtuu. Joissakin asioissa on oltu ehkä ylpeitä sellaisesta, joka muuallakin on hyvin. Sitten täällä on myös elätelty uskoa siitä, että täällä olisi asiat erityisen huonosti. Jos pitää enemmän yhteyttä ulospäin, voi olla suhteellisuudentajuisempi käsitys, mitkä ovat niitä asioita, joihin kannattaa tarttua.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme