Lahesta

30 000 euron tulospalkkio yllätti - kaupungin yhtiöiden ohjeistukset tiukentuivat

Lahden seudun kuntatekniikka muutti uusiin tiloihin Kallio-Pietilänkadulle vuonna 2011. Yhtiö meni nurin vuonna 2016, joten kaupungille jäi noin 4 000 neliön suuruinen kiinteistö. Tämän tilan vuokraamisesta räätälöitiin kaupungin toimitilayhtiön toimitusjohtajalle tulospalkkio, jonka suuruus on puhuttanut päättäjiä vielä tämänkin vuoden puolella.

Lahdella oli vuoden 2016 loppupuolella käsissään noin 4 000 neliön suuruinen ongelma. Nurin mennyt kuntatekniikkayhtiö LSKT oli ehtinyt vain muutama vuosi aiemmin ehtinyt rakennuttaa itselleen uudet toimitilat Metsä-Pietilän varikkoalueelle. Tilojen uudelleenvuokraus tuli kaupungin toimitilayhtiö Spatiumin tehtäväksi.

Vuokrausta vauhdittaakseen Spatiumin silloinen hallitus päätti toimitusjohtaja Jouni Kanervolle räätälöidystä tulospalkkiosta. Sen suuruus riippui siitä, kuinka hyvin Spatium onnistuu vuokraamaan Kallio-Pietilänkadun tiloja kaupunkikonsernin ulkopuolisille vuokralaisille.

Tilat saatiin vuokrattua, ja Spatiumin maksettavaksi tuli 30 656 euron tulospalkkio. Asia ei kuitenkaan ollut täysin läpihuutojuttu, sillä yhtiön hallitus käsitteli asiaa kahdessa kokouksessaan joulu- ja tammikuussa. Palkkion suuruus näyttää  tulleen yllätyksenä ainakin osalle Spatiumin nykyisen hallituksen jäsenistä ja myös kaupunginhallituksessa istuville kaupungin johtaville poliitikoille.

Nykyisessäkin Spatiumin hallituksessa istuva Lasse Koskinen (ps.) oli hallituksessa jo edellisellä vaalikaudella, joten hän oli tekemässä alkuperäistä palkkiopäätöstä. Koskisen mukaan palkkion suuruudeksi oli sovittu 0,2 euroa jokaista myytyä vuokraeuroa kohden. Hän jätti kuitenkin tämän vuoden tammikuussa palkkion maksusta eriävän mielipiteen. Hän vetoaa kaupungin yhtiöissä noudatettuun kirjoittamattomaan sääntöön, jonka mukaan johtajien tulospalkkio voi vastata korkeintaan kahden kuukauden palkkaa.

– Väitän, että silloinkin päämääränä oli, että tulospalkkio voi olla korkeintaan kahden kuukauden palkka, Koskinen sanoo.

Hän myöntää, että asia on vaikea todistaa jälkikäteen.

”Katson ja tulkitsen, että silloisessa kokouspäätöksessä ei tehty päätöstä, että tulospalkkiolla ei ole ylärajaa, vaan se on tulkinnallisesti on liitetty pöytäkirjaan perusteella, että kun ylärajaa ei erikseen mainittu, niin sitä ei ollut. Erillistä kirjallista sopimusta kohteen tulospalkkiosta ei tehty, vaan asia nojaa hallituksen kirjalliseen pöytäkirjaan”, Koskinen toteaa eriävässä mielipiteessään.

Spatiumin hallituksen puheenjohtajana oli tuolloin Einari Pohjolainen (kok.). Hän vetoaa nyt siihen, ettei muista enää näin pitkän ajan jälkeen päätöksen yksityiskohtia. Hän sanoo kuitenkin pitävänsä omistajan kannalta hyvänä, että tilat on saatu vuokrattua.

Koskisen mukaan ­palkkion pienentämisestä yritettiin keskustella Kanervon kanssa tuloksetta. Hän on sitä mieltä, että vakiintuneesta käytännöstä poikkeava maksatus olisi nyt pitänyt alistaa Lahden konserni- ja tilajaoston käsittelyyn ja tarvittaessa edelleen Lahden kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Edellisellä vaalikaudella Koskinen oli myös kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja, jonka toimenkuvaan kuuluu kaupungin yhtiöiden omistajaohjaus.

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Marko Varjonen (kok.) ei kommentoi hallituksen sisäisiä keskusteluja. Hän kommentoi asiaa kuitenkin yleisellä tasolla.

– Edellisen hallituksen päätös sitoo yritystä. Se on ohjannut toimintaa haluttuun suuntaan. Olisi yhtiölle iso rasite, jos tilat olisivat vuokraamatta, kuten vuoden 2017 alussa oli tilanne.

Samalla hän kuitenkin antaa rivien välistä ymmärtää, että palkkiosta tuli liian iso. 

– Nykyinen hallitus ei tällaisia palkkioita maksa, mittarit laaditaan eri tavalla.

Kaupungin omistajaohjausta virkansa puolesta hoitava kehityspäällikkö Veli-Pekka Ignatius vahvistaa Koskisen puheet vakiintuneesta tavasta maksaa korkeintaan kahden kuukauden palkkaa vastaavia tulospalkkioita. Samalla hän listaa kolme muutakin perinteisesti noudatettua periaatetta: omistajalle tulee enemmän hyötyä kuin bonuksen saajalle, bonus on haastava ja sen laskentaperusteet  ovat yksinkertaisen selvät.

– Kolme neljästä meni nappiin, yksi ei mennyt, Ignatius kiteyttää näkemyksensä Spatiumin tapauksesta.

Hän muistuttaa, että Metsä-Pietilän tilojen vuokraus ei ollut läpihuutojuttu.

– Kallio-Pietilänkatu on ollut Kanervolta ällistyttävän hyvä suoritus. Tilanteessa, jossa kiinteistömarkkinat ovat todella haastavat ja kiinteistö on 5–6 kilometriä keskustasta, se on saatu noin hyvin vuokrattua.

Ignatiuksen mielestä tilanne herättääkin ”ristiriitaista fiilistä”.

– Ilolla siitä palkkion maksaa, omistajan laariinhan se suurimmaksi osaksi sataa. Se on vain kohtuuttoman iso, sieltä on jäänyt takaportti sulkematta.

Valtuusto hyväksyi äskettäin uudet kirjalliset ohjeet kaupunkikonsernissa maksettavista tulospalkkioista. Linjauksissa näkyy Spatiumin tapauksen herättämä keskustelu.

Ohjeiden mukaan tulospalkkio voi olla yhden vuoden aikana korkeintaan kahden kuukauden palkan suuruinen. Lisäksi on määrätty, että neljän vuoden aikana tulospalkkioiden keskiarvo voi olla korkeintaan yhden kuukauden palkkaa vastaavalla tasolla.

Joissakin kaupungin yhtiöissä on tähän mennessä maksettu johtajille käytännössä vuosittain kahden kuukauden palkkaa vastaavia tulospalkkioita.

– Se on merkki siitä, että bonus ei ole riittävän haastava. Meidän toimitusjohtajilla on ihan hyvät palkat, sillä odotetaankin jo tosi hyvää suoritusta. Bonuksen tarkoitus on kannustaa vielä johonkin erityisen hyvään, ja siitä halutaan palkita, Ignatius kuvailee.

Nykyinen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) tulkitsee tilannetta niin, että uuden linjauksen myötä Spatiumin osalta keskiarvokiintiö tuli jo täyteen ison palkkion myötä.

– Jos sitä oikein luetaan, siinä  poltettiin aika monen vuoden bonukset.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme