Lahesta

Näin sisällissota alkoi Lahdessa - valkoiset olivat hyvissä ajoin lähteneet pohjoiseen

Punakaartin Lahden Rykmentin johtotroikka Ilmari Roos, Nestor Linnanen ja Teodor Huurre. Heidät valittiin tehtäväänsä Hennalan kasarmilla tasan sata vuotta sitten järjestetyssä kokouksessa. Laajalta alueelta kootussa Punakaartin Lahden Rykmentissä oli lopulta sodan aikana lähes 4 000 jäsentä, kun Lahden väkiluku oli noin 5 000. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Päivälleen sata vuotta sitten Suomessa syttyi sisällissota. Lahdessa punakaarti järjestäytyi tuolloin Lahden Rykmentiksi ja valitsi Hennalan varuskunnassa oman yleisesikuntansa. Sen komentajaksi nimettiin Nestor Linnanen. Varhain seuraavana aamuna Lahden Rykmentti miehitti rautatieaseman, puhelinkeskuksen ja kaupungintalon.

Näin paikallinen punakaarti oli liittynyt mukaan vallankumousyritykseen, jonka katsotaan alkaneen punaisen lyhdyn sytyttyä Helsingin työväentalon torniin tammikuun 27. päivän vastaisena yönä.

- Lahden punakaarti oli käyttänyt liikekannallepanonsa perusteena Venäjältä tulevaa junalla tulevaa aselähetystä, jonka suojaamiseen kutsuttiin miehiä, kertoo vuoden 1918 tapahtumiin perehtynyt Lahden kaupunginmuseon amanuenssi Hannu Takala.

Paikallisen rykmentin riveihin tuli jäseniä laajalta alueelta, joka ulottui mm. Heinolaan ja Loviisaan.

Ei suojeluskuntalaisilla ollut täällä minkäänlaisia mahdollisuuksia paikalliseen vastarintaan, punaisten ylivoima oli niin iso. Amanuenssi Hannu Takala

- Ohjeena heillä oli ottaa mukaan ase ja kolmen päivän muona.

Ennen kuin tilanne oli ehtinyt kehittyä näin pitkälle, oli ehtinyt tapahtua jo paljon. Monen muun paikkakunnan tavoin Lahteenkin oli perustettu jo elokuussa 1917 työväen järjestyskaarti. Syksyn mittaan se sai aseita mm. Hennalan varuskunnasta ja Venäjältä.

Yhteiskunnallinen tilanne kiristyi koko ajan juuri itsenäistyneessä maassa. Takalan mukaan sodan syttyminen ei tullut aikalaisille isona yllätyksenä.

- Tammikuussa se oli vain ajan kysymys.

Lahdessa punakaarti oli marssinut tammikuun 13. päivä yhtenäisenä joukkona tyhjentyneeseen Hennalan varuskuntaan ja ottanut sen haltuunsa harjoitustoimintaansa varten.

Perimätiedon mukaan järjestyskaarti oli muuttunut punakaartiksi Loviisankadun Pikkuteatterilla pidetyssä myrskyisässä kokouksessa. Maltillisen linjan kannattajat jäivät alakynteen. Sodan alkuun tultaessa linjasta ei ollut epäselvyyttä. Erään perimätiedon mukaan Lahden asemalla junasta puretut konekiväärit nimettiin “niittokoneiksi”.

Jo ennen sodan syttymistä Lahden väestörakenteesta pystyi näkemään, että kaupunki on punaisten vahvaa tukialuetta. Kaupungin lukuisat työläiset työskentelivät muun muassa Rautateollisuuden ja Mallasjuoman sekä useiden pikkuverstaiden palveluksessa. Ympäröivällä maaseudulla oli paljon vuokraviljelijöitä.

Lahdessa toki oli myös valkoisen osapuolen kannattajia, mutta paikallinen suojeluskunta jäi väistämättä alakynteen viimeistään siinä vaiheessa, kun Lahteen tuli punaisia laajalta alueelta.

- Ei suojeluskuntalaisilla ollut täällä minkäänlaisia mahdollisuuksia paikalliseen vastarintaan, punaisten ylivoima oli niin iso, Takala toteaa.

Monet paikalliset valkoiset olivatkin jo ennen sodan syttymistä ja paenneet valkoisten tukialueille pohjoiseen, mm. Kuhmoisten ja Sysmän suuntaan.

Sodan alkukuukaudet olivat Lahdessa suhteellisen rauhallisia. Punakaarti perusti kaupungintalolle vallankumousoikeuden ja rintamaesikunnan. Punakaartin päämaja tuli Hämeenkadun ja Mariankadun kulmassa sijainneeseen kirjastotaloon. Punaisten hallitsemassa Lahdessa näkyi mm. vartiopisteitä, joiden ohittamiseen tarvittiin punakaartin esikunnan myöntämä kulkulupa. Yksi tällainen paikka oli mm. rautatien kohdalla, eli silloisen Lahden ja Hollolan rajalla.

Kaikki tämä oli vain kalpea aavistus siitä, miten tapahtumat etenisivät Lahdessa myöhemmin keväällä.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme