Lahesta

Tiesitkö, että avaruudessa kiertää Lahti-niminen asteroidi?

Läpimitaltaan se peittäisi koko Päijät-Hämeen, matkan Lahden torilta Orimattilaan se taittaisi yhdessä sekunnissa ja se on löydetty vuonna 1938.

Sen verran Lahti 1498 -asteroidista löytyy tietoa, mutta pystyykö sen näkemään? Ei ainakaan tällä kertaa täältä Pirttiharjun tähtitornista, toteaa Marko Kämäräinen Lahden Ursasta. Ilma on liian kirkas ja pilvinen.

Jossain tuolla kaukaisuudessa Lahti-asteroidi kiertää muiden satojen tuhansien löydettyjen asteroidien seassa. Suomen merkittävin asteroidibongari, fyysikko Yrjö Väisälä löysi ja nimesi aikoinaan Turusta käsin yli 800 asteroidia ja yhtenä Suomen kaupungeista kunnian sai osakseen myös Lahti.

Kaikkien aikojen ensimmäinen asteroidi on jo vuonna 1801 löydetty Ceres. Lahti-asteroidin järjestysnumero on siis 1498, valitettavasti Helsinki, Turku ja Tampere saivat oman asteroidinsa Väisälän toimesta juuri edellisillä numeroilla.

- Lahti-asteroidin läpimitta on 30 kilometriä, joten se on kyllä aika iso, Kämäräinen yllättyy tietoja tutkiessaan. Kovin merkittävä asia Lahti-asteroidi ei ole paikallisille tähtitieteen harrastajille kuitenkaan ollut.

- Siitä voisi löytyä kuva Turun observatoriosta, mutta todennäköisimmin asteroidi esiintyisi siinä vain pienenä valkeana pisteenä muiden seassa. Ei mikään näyttävä ilmestys niin kuin planeetat tiedelehtien sivuilla, Kämäräinen tuumii.

Vähillä lähtötiedoilla asteroidia olisi melko hankalaa kaukoputkella löytääkään. Tarkkaan ottaen asteroidi on kiven kappale, jonka läpimitta on vähintään 40 metriä.

- Erityisesti Marsin ja Jupiterin välissä on tiheä asteroidivyöhyke, siellä Lahti-asteroidikin sijaitsee, Kämäräinen tietää.

Voisiko se joskus osua maahan?

- Maan ja kuun välistä kulkee asteroideja aika usein, mutta tällä hetkellä mikään asteroidi ei tiettävästi ole törmäyskurssilla maahan.

Kämäräinen kertoo, että Lahden Ursan erityisosaamisena on supernovien eli tähtien räjähdysten bongaaminen. Yksi ryhmä pyrkii löytämään uusia tuhoutuvia tähtiä, jotta niitä saadaan valokuvattua.

Muitakin taivaan ja avaruuden ilmiöitä kuvataan, esimerkiksi auringon purkauksia, komeettoja, halo-ilmiöitä ja salamoita.

- Paljain silmin näkyvät uudet komeetat ovat merkittäviä ja pääsevät uutisin. Komeettoja on yötaivaalla jatkuvasti, mutta kaupungissa niitä ei valosaasteen takia juuri huomata, Kämäräinen sanoo.

Yleisesti ottaen tähdet näkyvät pimeyden ansiosta parhaiten talvella, mutta luonnollisesti säävarauksella.

- Pilvinen tai sumuinen keli estää tähtien näkemisen kaukoputkellakaan.

Väisälän veljesten perintö elää yhä mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavassa Vaisala-yhtiössä ja myös Pirttiharjun tornissa, jossa Yrjö Väisälän 60-luvulla lahjoittama sininen teleskooppi on yhä käytössä.

Lahden Ursan noin 150 jäsenestä parinkymmenen aktiivin joukko pyörittää tähtitornin toimintaa ja muun muassa yleisönäytöksiä joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.

Tornin portaikosta löytyy myös valtava Foucault’n heiluri, jolla todistetaan maapallon pyörimisliike. Ylhäällä vanhan teleskoopin vieressä on nykyinen pääinstrumentti, lyhyempi ja paksumpi Meade-kaukoputki. Siinä käsin veivattavia kampia ei enää tarvita, vaan kohdistus tapahtuu tietokoneohjelmalla.

- Tietojen mukaan Lahti-asteroidi on sen verran kirkas, että pystyisimme sen teoriassa näillä laitteilla näkemään, Kämäräinen sanoo satojen miljoonien kilometrien päässä sijaitsevasta murikasta.

Supernovia Lahden ursalaiset ovat Meade-kaukoputken avulla kuvanneet 21 kappaletta, mutta eivät ole ehtineet vielä aivan ensimmäisiksi löytäjiksi. Tietokone on helpottanut tähtitiedettä paljon, kun kaukoputki löytää suoraan kohteeseen.

- Vaikka asteroidi olisikin valokuvassa vain tylsä pieni piste mustalla taustalla, niin tähtiharrastajille ne tylsät kuvat ovat kaikista parhaita. Kaikki tutkimaton kiinnostaa enemmän kuin sellainen minkä kaikki ovat jo nähneet, Kämäräinen valaisee.

Lahti 1498 -asteroidi ja Lahden Ursa

Avaruudessa kiertävä asteroidi

Yrjö Väisälä havaitsi asteroidin ensimmäisen kerran 16.9.1938 ja nimesi sen Lahden kaupungin mukaan.

Järjestyksessään 1498. havaittu asteroidi.

Nopeus n. 17 km/s, halkaisija n. 30 km, etäisyys maasta vaihtelee.

Lahden Ursa on vuonna 1948 perustettu yhdistys, joka toimii tähtitieteen harrastajien yhdyssiteenä Lahden seudulla ja edistää tähtitieteen harrastusta.

Pirttiharjun tähtitornilla järjestetään yleisönäytöksiä jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 19-21.

Netissä www.lahdenursa.fi

Aatu Raninen
aatu.raninen@uusilahti.fi
@

Suosittelemme