Kaupungin kasvot

Jalkarannan kasvatti tähyää jenkkiyliopistoon

Opiskelija Kasper Kumpulainen ei ole käynyt Liipolassa vaikka 29haluaisi ja tunnustaa pesettävänsä pyykit äidillä.

Kasper Kumpulainen on viettänyt ison osan elämästään Jalkarannassa, lempipaikka siellä on Kankolan ranta. Kuva: Marjaana Kontu

Mikä on ilahduttanut tänään?

Auringonpaiste.

Kävitkö pienenä omenavarkaissa?

Joo kävin. Mutta en usein.

Lahdessa on jotain rehellistä ja aitoa.

Mitä jäi mieleen rippileiriltä?

Olimme Vääksyn Heinäsaaressa, ja yksi tyttö jäi kiinni isosille tupakanpoltosta. Hän lähti juoksemaan karkuun tajuamatta, että ollaan saaressa. Hyvät muistot leiristä jäi.

Mikä on paras, mikä pahin luonteenpiirteesi?

Paras on se, että tulen erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen. Huonoin on se, että olen vähän saamaton.

Mikä sinusta tulee isona?

Opiskelen Vaasan ammattikorkeassa kansainvälistä kauppaa englanniksi, tavoittelen maisterin tutkintoa ulkomailla. Unelmatyö liittyy mainontaan, digitaalinen markkinointi kiinnostaa.

Millainen opiskelijahaalari sinulla on?

Vihreä.

Mitä teet kesällä?

Olen juuri aloittanut kesä­työt DNA:n asiakaspalvelussa. Odotan innolla uusia haasteita. Asun kesän vanhempien luona.

Pitääkö paikkansa stereotypia, että opiskelija syö tonnikalaa ja pesettää pyykit äidillä?

Ei opiskelijan tarvitse tinkiä ruuas­ta. Sen sijaan pyykit toin äidille pestäväksi, koska minulla ei ole pesukonetta.

Miten Lahti voisi kohentaa opiskelijoiden asemaa?

Siihen voisi panostaa, että tarjottaisiin jotain, minkä takia nuoret jäisivät tänne. Paras asia, mitä Lahdelle on tapahtunut, on yliopistokaupungin tuleminen. Mutta täältä ehkä vielä puuttuu tietty opiskelijakulttuuri.

Edellinen haastateltava Henrik Kivekäs kysyy, oletko hyvä freestyle rapissa.

(Nauraa) Joo. Se on vähän sellainen party trick -tyyppinen juttu.

Hän utelee vielä, miten kuvailisit kaveriporukkaasi.

Se tiivistyy siihen, että voi olla vaikka raksalla duunissa tai pelata ammatikseen lätkää, mutta sitten, kun istutaan yhdessä lauantai-iltaa, se kaikki unohtuu ja ollaan vähän kuin 15-vuotiaita.

Lippis vai pipo?

Olen enemmän pipomiehiä.

Mikä on ikävin kotityö?

Tiskaaminen.

Mitä et suostu syömään?

Sieniä en pysty syömään.

Mikä on suhteesi hikiliikuntaan?

Kuntosalilla tulee käytyä 3–4 kertaa viikossa ja juoksemassa rappusiakin.

Jatka lausetta: Vaikka olen aina halunnut, en ole vielä koskaan…

...käynyt Amerikassa. Sinne haluaisin opiskelemaan vaihtoon, vaikka Michiganiin. Äiti on ollut siellä au pairina, joten olen kuullut niitä juttuja.

Oletko saanut sakkoja?

Kun koulut alkoivat, sain parkkisakon yliopiston parkkipaikalla, missä tarvitaan pysäköintilupa.

Oletko harkinnut vegaaniksi ryhtymistä?

Sisko on vegaani, joten olen sitä vierestä nähnyt. Yksin muutettuani on lisääntynyt puolella kasvisten syönti. En ehkä pystyisi vegaaniuteen, mutta kasvispainotteisuuteen pyrin.

Minkä uuden taidon haluai­sit oppia?

Haluaisin oppia soittamaan kitaraa, voisi laulella rakkausballadeja naisille.

Mitä sellaista kaipaat, jota ei enää ole?

Kaipaan sitä, ettei suututtu kaikesta. Nykyään somessa tulee ahdistunut olo, kun kaikki vain huutavat eri syistä. Vahvoja mielipiteitä saa olla, mutta ennen ehkä oltiin hyvätapaisempia.

Käytätkö crockseja?

En ikinä.

Millä viilettäisit mieluiten kesäpäivänä, vesisuksilla, skootterilla vai kuumailmapallolla?

Kuumailmapalloa en ole kokeillut, sitä olisi hauska testata.

Mihin menisit mieluiten piknikille Lahdessa?

Menisin kesäiltana Piano-paviljongin rannassa oleville rappusille.

Nimeä lahtelainen kohde, jossa et ole käynyt, mutta haluaisit?

Liipola. Siellä ei ole tullut pyörittyä.

Mitä kaipaat eniten Lahdesta Vaasassa?

Lahdessa ihmiset ovat tosi aitoja. Joko sinusta tykätään tai ei tykätä. Lahdessa on jotain rehellistä ja aitoa.

Kumpulaiselta haasteen saa vaatesuunnittelija Leevi Lyytinen.

Marjaana Kontu
marjaana.kontu@uusilahti.fi
@

Suosittelemme