Pääkirjoitus

8+ on tyypillinen kaupunginjohtajan arvosana

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen on ollut tehtävässään reilun vuoden ajan. Viikonloppuna hänen alkutaipaleestaan nähtiin eräänlainen välitilinpäätös, kun Etelä-Suomen Sanomat julkaisi valtuutettujen esittämiin arvioihin pohjautuvan jutun Timosen ensimmäisestä vuodesta.

Valtuutetuille suunnatussa kyselyssä oli pyydetty myös antamaan Timoselle koulu­arvosana. 23 kyselyyn vastanneen valtuutetun vastausten keskiarvoksi tuli 8+.

Sattumaa tai ei, Timosen edeltäjä Jyrki Myllyvirta sai tismalleen saman arvosanan vastaavassa vaiheessa vuonna 2008, kun Uusi Lahti kyseli silloisten valtuutettujen näkemyksiä kaupunginjohtajasta ensimmäisen vuoden jälkeen.

Onkin vaikea kuvitella, että Timonen lopulta viihtyy kovin pitkään uuden pormestarin juoksupoikana.

Myllyvirta oli tuolloin pettynyt tulokseen ja totesi tottuneensa koulussa parempiin numeroihin. Kommentissa oli mukana ripaus turhaa itseruoskintaa tai kiukuttelua päättäjille, minkä nyt hänen seuraajastaan tehty kysely osaltaan vahvistaa.

8+ on suunnilleen paras mahdollinen arvosana, jonka kaupunginjohtaja voi Lahden kokoisessa kaupungissa saada. Kympin keskiarvosta haaveilu olisi erittäin epärealistista, kun arvion esittäjinä on mitä erilaisimpia ihmisiä erilaisista puolueista.

Yksikään kaupunginjohtaja ei selviä ensimmäisestä vuodestaan ärsyttämättä ainakin osaa valtuutetuista, vaikka kuinka yrittäisi ottaa varman päälle. Timosen ensimmäinen todellinen kompastuskivi oli vihreän pääkaupungin johtajan valinta, mikä heijastuu osittain hänen saamissaan arvioissa.

Timosen ja Myllyvirran ensimmäisen vuoden vertailua ei kannata viedä turhan yksityiskohtaiselle tasolle, koska nyt eletään kuitenkin myös täysin erilaisessa tilanteessa kuin kymmenen vuotta sitten. Lahti valmistautuu valitsemaan ensimmäisen pormestarinsa vajaan kahden vuoden kuluttua, mikä vaikuttaa jo nyt paikallispolitiikkaan.

Tähän liittyen onkin mahdotonta olla spekuloimatta Timosen tulevaisuudella. Hänen ehdoton vahvuutensa on ihmisten innostaminen ja esiintymiskyky, mistä hän on saanut myös valtakunnallista tunnustusta. Juuri tuollaisia ominaisuuksia tarvitaan tulevassa pormestarin tehtävässä, ei niinkään asioiden yksityiskohtaista osaamista.

Onkin vaikea kuvitella, että Timonen lopulta viihtyy kovin pitkään uuden pormestarin juoksupoikana, jota myös kansliapäälliköksi tulevassa kaupungin organisaatiokaaviossa kutsutaan.

Timonen itsehän on toki vakuutellut sitoutuneensa tähän alkuperäiseen suunnitelmaan, koska käytännössä hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa, jos halusi tulla valituksi kaupunginjohtajan tehtävään.

Tilanne voisikin saada näppärän yllätysratkaisun, jos Timonen asettuisi ehdolle vaaleissa ja olisi käytettävissä pormestariksi. Tästähän on Lahdessa eräänlainen ennakkotapauskin, kun entinen kaupunginjohtaja Kari Salmi päätyi lopulta kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Tässä spekulaatiossa isona kysymysmerkkinä on, olisiko Timonen valmis sitoutumaan minkään puolueen listoille, vaikka häntä kuinka aneltaisiin. Voisi kuvitella, että hän olisi jo tuohon ikään mennessä ottanut jonkun puoluekirjan käteensä jos olisi ottaakseen.

Ihan niin pitkällä ei sentään onneksi taideta olla, että Timosen luokse marssii puoluerajat ylittävä karvalakkivaltuuskunta, joka pyytää häntä jatkokaudelle vastaavassa hengessä kuin presidentti Kekkosta pyydettiin 1970-luvulla.

Avoimuuden kannalta tuossa ei toki olisi merkittävää eroa verrattuna esillä olleeseen malliin, jonka mukaan päättäjät kertovat vasta vaalien jälkeen äänestäjille, kenet ovat valmiita istuttamaan pormestarin pallille.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme