Pääkirjoitus

Naapurin ahdinko ei auta, oma pesä hoidettava

Tämä ei ole ainoa kaupungintalo, missä raavitaan nyt päätä puhki. Kuva: Tommi Berg

Turku, –60. Tampere, –47. Kuopio, –46. Jyväskylä, –34. Kouvola, –32. Joensuu, –10.

Siinä muutama suomalainen kaupunki ja niiden ennustettu taloudellinen tulos miljoonina euroina ilmaistuna kuluvalta vuodelta. Kyllä, etumerkki on kaikissa tapauksissa miinus. Pakkasen puolelle on menossa monessa paikassa ja reilusti.

Lahti kuuluu tänä vuonna samaan kerhoon arviolta 40 miljoonan euron alijäämäisellä tuloksellaan.

Perisuomalaiseen tapaan tuosta asetelmasta pitäisi kai olla jollain kieroutuneella tavalla helpottunut. Ei se mitään, että itsellä menee huonosti, kunhan vaan naapurilla ei mene yhtään paremmin.

Tuo ajatus on tietenkin syytä unohtaa välittömästi. Luvut kertovat lahjomattomalla tavallaan siitä, että koko suomalainen kuntatalous on tällä hetkellä ennen näkemättömässä kriisissä ja tilanne aiheuttaa paljon miettimistä myös lahtelaisille päättäjille.

Kuntatalouden tiukentumisesta on puhuttu otsikoissa iät ja ajat, mutta nyt voidaan hyvällä syyllä sanoa, että tilanne näyttää oikeasti vakavalta: suurista kaupungeista vain Helsinki on tänä vuonna tekemässä ylijäämäisen tuloksen.

Tilanteeseen on monta syytä. Kunnille on tullut tänä vuonna odotettua vähemmän tuloja verokorttiuudistukseen ja tulorekisteriin liittyvien ongelmien vuoksi. Näiden tulojen odotetaan paikkaantuvan osittain ensi vuoden aikana, kun valtio saa tilitettyä kunnille niiden saamatta jääneitä rahoja.

Tuollaiset rahaliikenteeseen liittyvät ongelmat eivät kuitenkaan riitä likimainkaan kokonaan selittämään nykyistä ahdinkoa. Alijäämien taustalla on kaikkialla yksi merkittävä tekijä: sote-menojen kasvu.

Tilanteen ei pitäisi tulla suurena yllätyksenä kenellekään, mutta ongelmana yksinkertaisesti on, että kuntien taloudelliset muskelit eivät kasva samaa tahtia kuin hoidon tarve.

Tilanteesta on syytä olla huolissaan, koska nyt on sentään eletty vielä nousukauden oletettua loppukiitoa. Ongelma kärjistyy entisestään, jos tulopuoli sakkaa maailmantalouden taantuman myötä.

Lahden seudulla tilannetta hankaloittaa entisestään niin sanottu kaksoiskuorma: ikääntymisestä johtuvien kulujen lisäksi huolehdittavana on valtakunnan keskiarvoa isommat lastensuojelumenot.

Vaikuttaakin päivä päivältä selvemmältä, että umpisolmun ratkaisemiseksi valtakunnalliselle sote-ratkaisulle on huutava tarve.

Tilanne on tällä hetkellä erityisen huono Lahden seudun kannalta, koska tällä hetkellä alueen yhteenlasketut verotulot ja valtionosuudet jäävät pienemmiksi kuin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.

Valitettavasti valtakunnalliselta sote-rintamalta ei kannata odottaa nopeita läpimurtoja, kuten on nähty. Lahden seudullakin on nyt pakko varautua käymään vuosien ajan eräänlaista taloudellista viivytystaistelua omin voimin.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme