Pääkirjoitus

Vihreä pääkaupunki lennättää verorahoilla

Kuva: Risto Aalto

Lahden tekninen ja ympäristölautakunta käväisi opintomatkalla Hollannissa ja Belgiassa syyskuun loppupuolella tutustumassa muun muassa Utrechtin kaupungin kevyen liikenteen ratkaisuihin. Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puolestaan pyörähtää loka–marraskuun vaihteessa Hollannissa tutustumassa muun muassa Rotterdamin kiertotalouden keskittymään.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen oli lokakuun alkupäivinä Japanissa, jolloin ohjelmassa oli kohtaaminen ympäristökaupunkina tunnetun Kioton kaupunginjohtajan ja sikäläisen kuvernöörin kanssa.

Vain muutama päivä myöhemmin lahtelaisedustusta nähtiin Kanadan Vancouverissa järjestetyssä kansainvälisessä Ecocity-tapahtumassa, jossa oli paikalla pari edustajaa niin kaupungilta kuin Ladecilta. Lokakuun alkupuolella lahtelaiset päättäjät ja virkamiehet ovat käyneet esittelemässä kaupungin ympäristöpääkaupunkivuotta myös Brysselissä.

Siinä muutama viimeaikainen poiminta kaupungin tiedotteista ja sosiaalisesta mediasta. Yhteistä noille eri puolille planeettaa suuntautuneille matkoille on, että tuleva Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi on enemmän tai vähemmän olennainen osa matkojen ohjelmaa.

On mahdotonta olla kiinnittämättä huomiota asetelman ristiriitaisuuteen.

Tässä ei ole sinänsä mitään yllättävää tai paheksuttavaa. Koska ympäristöpääkaupunki on kansainvälinen hanke, tarvitaan yhteyksien hoitamiseen väistämättä myös matkustamista ja kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Muuten on vaikea rakentaa tarvittavia yhteyksiä ja verkostoja, joiden avulla hankkeesta saadaan paras mahdollinen hyöty irti.

Siitä huolimatta on mahdotonta olla kiinnittämättä huomiota asetelman ristiriitaisuuteen. Samanaikaisesti kun kaupunkilaisia yritetään kannustaa pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, kaupungin virkamiehet ja poliitikot aiheuttavat huomattavia päästöjä suhatessaan yläilmoissa veronmaksajien piikkiin.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä tarttuikin asiaan jättämällä edellisessä valtuuston kokouksessa valtuustokysymyksen, jossa pyydettiin selvitystä ympäristöpääpunkihankkeen nimissä tehtävien ja tehtyjen matkojen päästöistä. Kuulijan vastuulle jäi päättää, oliko kysymyksen taustalla aito huoli päästöistä vai sittenkin helppojen irtopisteiden keruuta.

Oli miten oli, kysymys itsessään on aiheellinen. Jos Lahti aikoo olla uskottava ympäristöpääkaupunki, on pakko sen miettiä uskottava ratkaisu lentojensa kompensoimiseksi.

Valveutuneimmat yksityiset kuluttajatkin hyvittävät jo lentopäästöjään, joten se on vähintä, mitä ympäristöpääkaupungiksi profiloituvalta Lahdelta voi olettaa. Kyse ei ole edes kilven kiillottamisesta, vaan itsestäänselvästä välttämättömyydestä.

Tiettävästi aiheen pohdinta onkin aloitettu jo keväällä, mutta ratkaisu ei ole vielä valmis. Kompensaatioratkaisua ei kannatakaan tehdä hutiloiden, sillä tänä päivänä lentojen kompensointiin on tarjolla mitä erilaisimpia vaihtoehtoja, joiden todellisessa vaikuttavuudessa on eroja.

Loputtomiin päätöstä ei kannata kuitenkaan vitkuttaa, koska Lahti on nyt pääkaupunkitittelinsä myötä suurennuslasin alla. Taloudellisesti urakan ei pitäisi olla ylivoimainen edes nykyisessä taloustilanteessa. Viime vuonna Lahden virkamiehille ja päättäjille kertyi kaupungin selvityksen mukaan yhteensä 529 ulkomaan matkapäivää.

Luku ei ole Lahden kokoiselle kaupungille järkyttävän iso. Todennäköisesti joukossa on kuitenkin etenkin poliitikkojen tekemänä muutamakin matkapäivä, joiden hyöty jää kyseenalaiseksi. Niiden tekemättä jättäminen on edelleen kompensointiakin tehokkaampi ilmastoteko.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme