Pääkirjoitus

Tiedon panttaus rasittaa ratahankkeen mainetta

Keväällä tehty päätös Lahden osallistumisesta KymiRingin moottorirataan herättää edelleen vilkasta keskustelua. Tässä lehdessä julkaistavassa kirjoituksessa valtuutettu Seppo Korhonen ihmettelee, miksi valtuustolla ei ollut käytettävissään KymiRingin tilinpäätöstietoja, vaikka tilinpäätös oli valmistunut kuukautta ennen valtuuston päätöstä.

Hyvä ja perusteltu kysymys. Mikä tahansa edes etäisesti tietojen panttaamiselta vaikuttava operaatio on omiaan lisäämään epäluuloja ja kritiikkiä koko hanketta kohtaan, vaikka mitään salattavaa ei olisikaan. Ei luulisi tulevan kenelläkään täysin puun takaa, että isoa investointia tekevällä yhtiöllä on tässä vaiheessa huomattava velkakuorma.

Olennainen kysymys on, miten radan ja siellä järjestettävien tapahtumien tulot ja menot toteutuvat tulevaisuudessa.

Vaatimus voi olla ihan perusteltu diktatuurissa, banaanivaltiossa tai mafian hallitsemalla alueella toimittaessa.

KymiRingin lippulaivatapahtuma on moottoripyöräilyn MotoGP-sarjan osakilpailu, jolle on varattu jo paikka ensi vuoden kansainvälisestä kilpailukalenterista 12. heinäkuuta. MotoGP-sarjan kaupalliset oikeudet ovat Dorna Sports -yhtiöllä, joka veloittaa osakilpailujen järjestäjiltä lisenssimaksua kisan järjestelyoikeuksista.

Dornan ja KymiRingin välinen sopimus on pysynyt hämärän peitossa. ”Dorna vaatii, että se ei ole julkisen keskustelun kohde”, KymiRingin toimitusjohtaja Markku Pietilä totesi Ylen haastattelussa 20.8.

Vaatimus voi olla ihan perusteltu diktatuurissa, banaanivaltiossa tai mafian hallitsemalla alueella toimittaessa. Suomessa tuollainen puhe aiheuttaa ylimielisyydessään lähinnä näppylöitä ja puistatusta. Paikallinen veronmaksaja on tottunut vaatimaan suurinta mahdollisuutta avoimuutta kaikessa, johon liittyy millään tavoin yhteisten varojemme käyttöä.

Kymiringin tapauksessa näin on, eikä asia muuksi muutu monimutkaisten yhtiöjärjestelyiden avulla.

Tässä lehdessä julkaistaan Vesa Ruotosen kolumni, jossa hän on käyttänyt lähteenään kansainvälisessä julkaisussa esillä ollutta yhteenvetoa MotoGP-kisojen kustannuksista. Sen perusteella ei ole liioiteltua arvioida, että suomalaisetkin joutuvat maksamaan yhden kisaviikonlopun järjestelyoikeuksista miljoonia euroja.

MotoGP-kisojen talous on ollut puheenaiheena vähän isommissakin piireissä kuin Lahden kaupungintalolla. Thaimaan pääministerikin on joutunut perustelemaan, miksi sikäläinen hallitus myönsi vajaat 9 miljoonaa euroa lisenssimaksuun. ”Eikö ole hyvä järjestää maailmanluokan tapahtuma houkutellaksemme ulkomaalaisia?”, pääministeri vastasi kritiikkiin (Nation Thailand -lehti 28.3.2017).

Kommentti, jonka olisi yhtä hyvin voinut kuulla viime kevään lahtelaisessa valtuustokeskustelussa.

Nyt mahdolliset myönteiset vaikutukset jäävät sivuosaan keskustelussa, koska tiedon panttaus kiihdyttää kriittisiä spekulaatioita. Hankkeen maineongelma on osittain itse aiheutettu.

Toistaiseksi Lahden päätös kahden miljoonan euron pääomasijoituksesta ratayhtiöön on toimeenpanokiellossa, koska hallinto-oikeudella on käsiteltävänään asiasta tehty valitus.

Sattumaa tai ei, kansainväliseen moottoriurheilumediaan on putkahtanut spekulaatiota, jonka mukaan tuon viikonlopun kilpailu on varauduttu tarvittaessa järjestämään Portugalissa, mikäli KymiRingin radalle ei saada tehtyä vaadittuja viimeistelyjä ajoissa (crash.net 8.9.).

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme