Pääkirjoitus

Kauhun tasapaino talousarviossa

Lahden sivistyslautakunta halusi lisää rahaa ryhmäkokojen pienentämiseen. Kuva: Kamppila Pirjo

Ottaisitko mieluiten rahaa pois lapsilta, sairailta vai vanhuksilta? Kaikessa mielettömyydessään kysymys on ollut jo pitkään arkipäivää lahtelaisille päättäjille. Käytännössä heillä ei tosin ole ollut noinkaan paljon valinnanvaraa. Kun Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talousarvio ylittyy, kaupungilla ei ole ollut käytännössä muuta vaihtoehtoa kaapia kaikin mahdollisin keinoin säästöjä muista menoistaan.

Kovin paine kohdistuu silloin perinteisesti sivistystoimeen, joka on nykyään kaupungin oman toiminnan ylivoimaisesti suurin yksittäinen menoerä. Sivistystoimen säästöt näkyvät ennen kaikkea lahtelaisten lasten ja nuorten arjessa, eli päiväkodeissa, kouluissa ja lukioissa.

Asetelma ei ole uusi, mutta tänä vuonna kaupungin talouden hallinta tuottaa entistä enemmän tuskaa. Tuoreimpien tietojen mukaan kaupungin tulos on painumassa tänä vuonna peräti 38 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Esimakua tiukasta talousarviosyksystä saatiin viime viikolla istutussa sivistyslautakunnan kokouksessa. Lautakunta esittää ensi vuoden budjettiin miljoonan euron lisärahaa ryhmäkokojen pienentämiseen.

Isolla todennäköisyydellä lisäys menee aikanaan läpi myös valtuustossa, sillä lautakunnan äänestyksessä vain kokoomuslaiset olivat lisäystä vastaan, ja heillekin asia aiheutti kipuilua.

Poliitikkojenkin tunnistaman rahatarpeen taustalla on erityisesi inkluusiomalli, jossa tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita on otettu tavallisiin koululuokkiin. Toimiakseen malli vaatii riittävää määrää aikuisia luokkahuoneisiin tarjoamaan tukeaan, käytännön toteutukseen löytyy erilaisia vaihtoehtoja.

Lautakunnan kokouksessa sivistystoimen johto sai myös poliitikoilta selväsanaisen viestin, kun lautakunta torppasi aluepäälliköihin perustuvan hallintomallin. Sivistysjohtajan esityksen mukaan perusopetukseen olisi tullut kolme aluepäällikköä ja varhaiskasvatukseen samoin, joten kyse on yhteensä kuuden hallinnollisen viran paketista.

Perusopetuksen puolella aluepäälliköitä onkin jo kokeiltu ja vuodenvaihteessa päättyvä kokeilumalli on herättänyt kentällä ristiriitaisia reaktioita. Aiheeseen liittyvä kritiikki on tullut tutuksi myös lehtemme mielipidepalstan lukijoille.

Nyt lautakunta haluaa virkamiesten valmistelevan vaihtoehtoisia malleja aluepäällikkömallille. Linjausta voi pitää oikeana ja tervetulleena. Se on virkakunnalle selvä viesti siitä, että niukkoja resursseja halutaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti käytännön työhön, ei hallinto-organisaatioiden rakenteluun ja pyörittelyyn.

Ensi vuoden talousarvion kasaaminen on vielä monen väännön takana. Jokainen ymmärtää kupletin perusjuonen: väärässä kohdassa nyt tehty säästö voi kostautua tulevaisuudessa moninkertaisina kustannuksina. Enää pitäisi keksiä, miten periaatteesta pidetään mahdollisimman hyvin kiinni unohtamatta täysin talouden tasapainotusta, joka näyttää karkaavan entistä kaukaisemmaksi haaveeksi.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme