Pääkirjoitus

Ikävä uutinen, joka ei yllätä

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on pyytänyt yt-neuvotteluidensa yhteydessä henkilöstöä antamaan säästö- ja kehittämisvinkkejä parinkin eri kanavan kautta, tarvittaessa vaikka täysin nimettömästi. Henkilöstö on vastannut pyyntöön urakalla, tämän viikon alkuun mennessä palautteita oli tullut jo noin 1 200.

Kaikki mahdolliset hyvät ideat ovatkin nyt tarpeen. Tuoreimman arvion mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talous on painumassa peräti 38,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Lukema on pahentunut noin viidellä miljoonalla eurolla toukokuussa tehdystä ennusteesta. Tuolloin päätetty kuuden miljoonan euron pikasäästöohjelma ei ole toiminut lainkaan suunnitellulla tavalla.

Tässä lehdessä haastateltu hyvinvointiyhtymän uusi toimitusjohtaja Marina Erhola yrittää nyt kääntää kurssia erittäin vaikeassa tilanteessa. Hän aloitti työnsä elokuun alussa, käytännössä samana ajankohtana kuin yt-neuvottelut pyörähtivät käyntiin.

Kokemuksen puutteesta yt-neuvotteluiden vetäminen ei ainakaan jää kiinni. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtajana toimiessaan Erhola joutui vetämään yt-neuvotteluita viisi vuotta putkeen, kun virasto supisti budjettiaan kolmanneksen.

Hykyn menokasvun syyt eivät enää tule yllätyksenä. Kyse on monen tekijän summasta. Tuoreimman alijäämän kasvun taustalta löytyy ennakoitua suurempia ostoja yliopistosairaaloista, lastensuojelun laitoshuollon menojen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden kustannusten ennakoitua suurempi kasvua.

Henkilöstökuluissakin on tapahtunut alkuvuonna ennakoitua suurempaa kasvua palkkausjärjestelmän yhtenäistämisen vuoksi, ja työvoimaa on jouduttu vuokraamaan arvioitua enemmän. Yhtymän toimitilojen vuokrakulut ovat kasvaneet alkuvuonna reilut kaksi miljoonaa euroa.

Kiteytetysti sanottuna yhtymän käytössä olevat rahat eivät riitä kattamaan alueen ihmisten hoitotarpeita. Paikallinen ikärakenne, syrjäytymisestä johtuvat ongelmat ja päihdetilanne ja pitävät osaltaan huolen siitä, että kovaa tarvetta palveluille riittää jatkossakin.

Monet menojen taustalla olevat syyt ovatkin sellaisia, että ne eivät ole hyvinvointiyhtymän omissa käsissä. Paikallisten päättäjien keskuudessa törmää kuitenkin usein myös sellaiseen näkemykseen, että yhtymässä ei ole vielä tehty kaikkea mahdollista organisaation tehostamiseksi. Tässä yhteydessä viitataan erityisesti hallintoon, jossa monet ovat nähneet karsimisen varaa.

Uutena toimitusjohtajana Erhola ottaa asiaan diplomaattisesti kantaa. Hän toteaa, että yt-neuvotteluiden yhteydessä käydään läpi myös hallinto ja esimiesten toimenkuvat, tutkien tehostamisen mahdollisuuksia.

Nettisivuillamme julkaistavassa haastattelun lisäosiossa Erhola kuitenkin muistuttaa, että hyvinvointikuntayhtymä on syntynyt melko äskettäin yhdistämällä kolme organisaatiota. Hän vertaa tilannetta kuntaliitoksiin, jotka ovat helposti ensimmäisen viiden vuoden ajan vanhojen osien yhteenliittymiä.

”Vasta kun on oltu jonkin aikaa yhteydessä, pystytään viemään integraatio loppuun ja tekemään asioita uudella tavalla. Kyllä tässä meilläkin on vielä aika paljon tekemistä melko tuoreen organisaation synnyttämisen jäljiltä”, Erhola toteaa.

Tuosta kaikki ovat periaatteessa samaa mieltä. Näkemysero syntyy aikataulusta. Kunnilla ja paikallisilla poliitikoilla ei tällä menolla ole varaa eikä kärsivällisyyttä odottaa vuosia.

Yhtälö on pirullinen: mitä enemmän kuntien rahaa menee yhtymän laskuihin, sitä vähemmän jää myös käytettäväksi kaikkeen siihen ennaltaehkäisevään työhön, joka vähentäisi tulevaisuudessa palveluiden tarvetta.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme