Pääkirjoitus

Päättäjät palaavat kertaamaan laiskanläksyjään

Vilkkain kesälomakausi alkaa olla ohi, joten myös kaupungintalon päättäjillä on pikkuhiljaa edessään paluu arkeen. Viimeaikaisten uutisten perusteella vaikuttaa siltä, että kaikki mahdollinen kesän aikana saatu energia tuleekin vielä tarpeeseen.

Yksi asia on ennallaan lomakauden jälkeenkin: kaupungin talous pysyy pinnalla tai uppoaa sukelluksiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän mukana.

Kesäkuussa julkistettujen tietojen mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tulos uhkaa tänä vuonna painua 34 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Kaupungin tilinpäätökseen povattiin 26 miljoonan euron miinusmerkkistä tulosta, epävirallisissa kommenteissa pelättiin, että tällä vauhdilla hätyytellään kohta 40 miljoonan euron lukemia.

Tilanteeseen on nyt tartuttu. Hyvinvointiyhtymä ilmoitti kesäkuussa yt-neuvot­teluiden käynnistämisestä ja äskettäin se kertoi tarkemmista tavoitteista: 15 miljoonan euron säästöt ja 250 henkilötyövuoden vähennys kahden vuoden aikana. Elokuun alussa työnsä aloittanut uusi toimitusjohtaja Marina Erhola hyppää suoraan liikkuvaan junaan, jossa yritetään löytää nyt jarrukahvaa.

Samalla taustalla tehdään hallinnollisia muutoksia, joiden toivotaan parantavan omistajakuntien vaikutusmahdollisuuksia yhtymän asioihin. Yhtymävaltuusto on jäämässä historiaan ja sen tilalle tulee yhtymäkokous.

Ongelmana vain on, että tuollainen laatikko­leikki ei sellaisenaan tuo euroakaan lisää sote-palveluiden pyörittämiseen. Alueen väestön ikärakenne, työttömyys, päihdeongelmat ja muut vastaavat faktat pitävät huolen siitä, että palveluiden tarve kasvaa entisestään.

Paikallinen päätöksenteko on kuitenkin paljon muutakin kuin paisuvien sote-budjettien sovittamista entistä ahtaampiin raameihin. Siinä samalla pitäisi pystyä tekemään sellaisia päätöksiä, joiden avulla alueelle saadaan lisää tuloja, eli uusia työpaikkoja ja asukkaita. Lyhyesti sanottuna elinvoimaa, kuten nykyinen kunnallisen byrokratian muotitermi kuuluu.

Lahdessa on vireillä tukku elinvoimahankkeita, jotka ovat paistatelleet jo pitkään otsikoissa, kuten kehätie ja Ranta-Kartanon iso matkailuhanke.

Kokonaan oma lukunsa on Lahdelle myönnetty Euroopan vihreän pääkaupungin titteli. Vuonna 2021 toteutuvan teemavuoden suunnittelu pyörähtää toden teolla käyntiin heti tänä syksynä. Tavoitteena pitää olla, että vuodesta rakennetaan todellinen pitkälle tulevaisuuteen kantava elinvoimahanke eikä vain yksi uusi menoerä vanhojen rinnalle.

Kaupungin tulevien vuosien kehitys riippuu lopulta siitä, mihin suuntaan Suomen ja koko maailman tilanne menee.

Lahdessakin odotetaan nyt mielenkiinnolla, millaisia konkreettisia päätöksiä ensimmäistä budjettiaan valmistelevalta Antti Rinteen hallitukselta on tulossa. Tasavallan hallituskin on kuitenkin viime kädessä maailmantalouden suhdanteiden armoilla.

Tältä osin onkin kuulunut viime aikoina huolestuttavia signaaleja: esimerkiksi tärkeimmän vientimaamme Saksan talous näyttää piiputtavan. Erityisen huolestuttavia tällaiset uutiset ovat päijäthämäläisittäin, koska paikallinen elinkeinoelämä on keskimääräistä riippuvaisempaa viennistä. Maailmantalouden heilahdukset näkyvät täällä vahvemmin kuin muualla maassa.

Kaikki edellä kuvailtu huomioiden onkin syytä toivoa, että kaupungintalolla on tuntosarvet pystyssä. Kuoreen käpertyminen on varma tapa näivettyä, mutta liiallinen haihattelu ja itsepetos on myös vaarallista. Terveen tulevaisuudenuskon ja rohkeuden rinnalle tarvitaan myös realistista tilannekuvaa, johon on saatu aineksia muualtakin kuin Harjukadun tiiliseinien ympärillä leijuvasta fantasiapilvestä.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme