Pääkirjoitus

Euro on tehokas konsultti ratahankkeissakin

Kiskot vievät etelään tulevaisuudessakin. Se kuinka paljon niillä liikkuu junia, riippuu valtakunnallisista rataratkaisuista. Kuva: Juha Peurala

Päijät-Hämeessä ehdittiin jo huolestua uuteen hallitusohjelmaan kirjatusta linjauksesta, jonka mukaan hallitus lähtisi toteuttamaan uutta ratayhteyttä myös idän suuntaan, mahdollisesti Porvoon ja Kouvolan kautta. Toteutuessaan hanke olisi erittäin paha takaisku Lahdelle, joka jäisi sivuraiteelle valtakunnallisessa rataverkossa. Tätä kautta kulkisi väistämättä huomattavasti vähemmän junia kuin nykyään­ ja mitä todennäköisemmin hitaammilla aikatauluilla.

Viimeaikaisten uutisten perusteella ”vaarallisin” vaihe hallituksen ratasuunnitelmissa on toistaiseksi ohi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) on antanut lausuntoja, joiden perusteella ratahankkeet eivät ole lähdössä liikkeelle ainakaan tällä vaalikaudella.

Itäradan lisäksi uusia nopeita yhteyksiä on suunniteltu Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Kolmen radan pelkkä suunnittelu maksaisi 350 miljoonaa euroa ja toteutukseen menisi yhteensä 10 miljardia euroa. Marin onkin peräänkuuluttanut realismia ratakeskusteluun.

“Tämä ei ole kyllä tahdosta kiinni, me kaikki tahdomme, että tulevaisuudessa on nopeita raideyhteyksiä kaupunkien välillä. Kyse on rahasta”, Marin sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (20.7.)

Ratahankkeita on pyritty vauhdittamaan erillisillä hankeyhtiöillä, koska perinteisen budjettirahoitus tarkoittaisi käytännössä kaikkien liikennerahojen ohjaamista ratahankkeisiin, mikä ei ole realistista.

”Jotta hankeyhtiöt voivat hankkeita edistää, pitää niiden kuitenkin olla elinvoimaisia. Muutaman miljoonan laittaminen hankeyhtiöihin ei riitä. Tarvitaan pääomaa ja uskottava laskelma tulevasta tulovirrasta, jotta yhtiöiden on mahdollista saada lainaa hankkeiden toteuttamiseen. Tämä on nyt työn alla liikenne- ja viestintä­ministeriössä”, Marin toteaa Facebook-­päivityksessään (20.7.).

Itäradan osalta laskelmien uskottavuutta on helppo parantaa. Toteutetaan hanke parantamalla nykyistä Lahden kautta menevää yhteyttä, jolloin kustannukset ovat vain murto-osa täysin uuteen ratakäytävään verrattuna.

Kuinka ollakaan, Helsingin Sanomien tekemässä Marinin haastattelussa oli todettu, että itärata kulkisi joko Kotkan, Kouvolan tai Lahden kautta. Vastaavia totea­muksia ei ainakaan valtakunnallisessa julkisuudessa vielä alkukesästä näkynyt.

Kyseessä ei tosin ollut suora sitaatti, joten lukijalle jää epäselväksi, perustuuko vaihto­ehtojen erittely Marinin antamaan kommenttiin vai toimittajan muista lähteistä saamiin tietoihin.

Niin tai näin, Lahden peräänkuuluttama näkökulma alkaa saada ansaitsemaansa näkyvyyttä. Kaupungilla ei ole mitään syytä vastustaa ratayhteyksien parantamista niin kauan kuin suunnitelmat pohjautuvat Lahden kautta menevään rataan.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme