Pääkirjoitus
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Kaasu pohjassa podiumille tai pusikkoon

Jos kaikki menisi kuin elokuvissa, juhlii Valtteri Bottas joskus 2020-luvulla F1-osakilpailun voittoa vain muutaman etusuoran mitan päässä Nastolan-mökistään.

Tämä edellyttäisi toki muutamankin a­sian napsahtamista kohdalleen, mutta teorias­sa se on mahdollista: Iittiin puuhailtu Kymiring-ratahanke etenee pikkuhiljaa ja tammikuussa käynnistettiin selvitystyö, jossa tutkitaan mahdollisuuksia F1-kisojen saamiseksi Suomeen.

Liekö Lahden johtavilla päättäjillä ollut jokin tällainen haave mielessään, kun ovat innostuneet sijoittamaan lahtelaisten veronmaksajien rahoja kahden miljoonan euron edestä Kymiringin ratayhtiöön. Se olisi ainakin luontevaa jatkumoa sille intoilulle, jonka myötä mäkimonttuun ollaan nyt puuhaamassa uusia betonipenkereitä Cheekin konserttien jälkihöyryissä.

Kaupungin kehittämisessä uusien ja ennakkoluulottomien avausten etsiminen on aina kannatettavaa, koska tyhjän saa pyytämättäkin. Monet hyväksikin osoittautuneet ideat ovat aluksi herättäneet laajaa vastustusta ja niiden kannattajat ovat saaneet vasta jälkipolvilta kiitosta.

Näistä itsestäänselvyyksistä huolimatta on pakko todeta, että koko tuohon Lahden Kymiring-kuvioon liittyy tavallistakin enemmän kysymysmerkkejä, ehkä liikaakin.

Lahden Kymiring-rahoitus osuu ”sopivasti” juuri samalle keväälle, kun Lahti tavoittelee kolmannen kerran Euroopan vihreän pääkaupungin titteliä. Niinpä onkin ollut suorastaan huvittavaa seurata, kuinka paikalliset päättäjät ovat yrittäneet selittää tätä ristiriita julkisuudessa.

On puhuttu sähköautoilla tulevaisuudessa ajettavista kisoista, katsojien viemisestä kisapaikalle joukkoliikenteellä ja onpa viralliseksi tavoitteeksi asetettu myös maail­man ensimmäinen hiilineutraali moottorirata. Viimeksi mainittuun tavoitteen saavuttaminen saattaa tarkoittaa esimerkiksi puiden istuttamista päästöjen kompensoimiseksi.

Voiko räikeämpää esimerkkiä viherpesusta olla? Rehellisempää olisi tunnustaa ääneen, että yritetään napata rusinoita pullasta joka suunnasta. Muussa tapauksessa kenen tahansa ajattelevan ihmisen aivot menevät solmuun tuota päivä päivältä huvittavampien selitysten sekamelskaa kuunnellessa.

Kokonaan oma kysymyksensä myös on, mikä on koko ratahankkeen kannattavuus. Suomeenhan on toteutettu kansainvälisen tason moottorirataa aiemminkin, kun Vantaan Keimolaan tehtiin moottorirata ja -stadion 1960-luvulla. Radan kultakausi osui 1970-luvun alkuun, mutta jo saman vuosikymmenen lopussa se suljettiin ja luonto pääsi valtamaan rata-aluetta takaisin itselleen.

Keimolan radan omistajana oli innokas moottoriurheilumies ja monimiljonääri Antti Aarnio-Wihuri, joka oli pitkään myös Bottaksen tukija. Aarnio-Wihuria on yritetty saada myös Kymiringin taakse, mutta tuloksetta. Hän on teilaisi viime vuoden huhtikuussa Kouvolan Sanomien haastattelussa koko hankkeen ”kuolleena syntyneeksi ajatukseksi”.

Samaa mieltä hän oli jo aiemmin (26.10.2017) Ilta-Sanomien haastattelussa, osittain radan sijainnin vuoksi: ”Se, että yhtäkkiä ihmiset innostuisivat käymään säännöllisesti KymiRingillä, joka sijaitsee aika korvessa, voi olla kuolleena syntynyt ajatus”, Aarnio-Wihuri arvioi.

Nyt lahtelaiset päättäjät ovat kuitenkin tekemässä päätöstä, jonka mukaan kaupunki sijoittaa rataan ja sen myötä kaupungin tytäryhtiö Lahti Events vastaisi alueen tapahtumien hausta, tapahtumabrändin luomisesta, materiaalien tuottamisesta sekä myynnistä ja markkinoinnista. Ehkä päättäjillä on jotain sellaista salaista tietoa, jota Aarnio-Wihurille ei ole kerrottu? Muussa tapauksessa olemme jälleen näkemässä klassista esimerkkitapausta paikallisesta impulssien pohjalta toimivasta adhd-päätöksenteosta.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme