Pääkirjoitus
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Lahden Kremliin lisää avoimuutta

Kuva: Tommi Berg

Eliel Saarisen suunnittelema Lahden kaupungintalo oli aikanaan arkkitehtuurin virstanpylväs, joka sai myös maailmalla huomiota. Tästä yhtenä esimerkkinä oli kaupungintalon pääsy pian valmistumisensa jälkeen kansainväliseen julkaisuun nimeltä The Architecture of the 20th Century. Suomalaisia rakennuksia ei ruuhkaksi asti näkynyt tuossa julkaisussa, joka esitteli aikansa uusia arkkitehtuuri-ilmiöitä.

Tuollaiset vuosisadan takaiset saavutukset saattavat tuntua kaukaiselta asialta nykylahtelaisesta, joka silmä on tottunut mäellä seisovaan rakennukseen kiinteänä osana Lahden kaupunkikuvaa. Siitä huolimatta talo tekee yhä vaikutuksen, kun sitä menee tarkastelemaan lähempää.

Taivasta kohti kurottavat punertavat tiiliseinät tuovat pienellä mielikuvituksella mieleen toiseen vallan keskittymän, Moskovan Kremlin. Ei ihan harhaanjohtava mielikuva, koska omanlaistansa kremlologiaa on myös tuossa talossa pidettyjen poliittisen puheiden tulkinta.

Valmistuessaan kaupungintalo oli paljon muutakin kuin kunnallishallinnon ylimmän vallankäytön kotipaikka. Siellä toimi muun muassa palokunta, poliisilaitos, kaupunginvankila, kirjasto ja raastuvanoikeus. Alakerrassa oli hevostalleja ja alkuvaiheissa osa talosta oli myös asuinkäytössä. Todellinen oman aikansa monitoimitalo keskellä kaupunkia, ennen kuin tuosta nykyisestä kiinteistösuunnittelun muotitermistä oli tietoakaan.

Vuosien saatossa talo kävi liian pieneksi kaikille alkuvaiheen käyttäjille, jotka muuttivat sieltä omiin tiloihinsa. Talon sydämenä oleva valtuustosali on kuitenkin ollut alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan alussa asti. Tämäkään ei tosin ole itsestäänselvyys, sillä 70-luvulla suunniteltiin uutta valtuustotaloa Vuorikadulla sijaitsevan Janhusen talon paikalle. Kaupungintalo olisi tullut kokonaisuudessaan kaupungin kasvaneen hallintobyrokratian käyttöön.

Tämä suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut. Vuonna 1981 riehuneen tulipalon ja sitä seuranneen remontin jälkeen talon tilat ovat olleet suunnilleen nykyisenkaltaisessa käytössä.

Seuraava isompi muutos on luvassa lähivuosien aikana, kun talo on menossa peruskorjaukseen. Siinä samalla taloon mietitään myös toiminnallisia uudistuksia, mutta radikaaleja muutoksia ei ole luvassa.

Remontissa tehdään kuitenkin teknisiä muutoksia, joiden myötä taloa olisi tulevaisuudessa mahdollista avata entistä enemmän myös ulkopuolisten käyttöön.

Tätä mahdollisuutta kannattaa tutkia ja selvittää vakavamminkin. Kyseessä on kaupunkilaisten yhteinen hieno arvorakennus, jota voisi avata entistä enemmän kaupunkilaisille muutenkin kuin sinänsä mielenkiintoisten opastettujen kierrosten yhteydessä. Talon tilat voisivat esimerkiksi toimia edustavan arvovaltaisina ja kotiseutuhenkisinä puitteina esimerkiksi vaikkapa erilaisten kansalaisjärjestöjen tapahtumille, jonne on tulossa vieraita muualtakin Suomesta. Vaikka talon tiilimuureista saattaa tulla Kreml mieliin, sulkeutuneisuuden mielikuvaa kannattaa kaikin keinoin välttää.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme