Pääkirjoitus
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Lahden vuosi 2019

Kalenterin vuosiluku on vaihtunut, mutta Lahden tärkein kysymys on pysynyt samana. Miten kehittyy paikallinen työllisyystilanne? Kysymyksen vastaus vaikuttaa täysin ratkaisevasti kaupungin talouteen, ilmapiiriin ja lukuisiin pienempiin asioihin.

Hyvä uutinen on, että marraskuun lopussa kaupungin työttömyysaste oli 2,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin, työttömiä oli 1 143 henkilöä vähemmän. Huono ja valitettavan tuttu uutinen on, että Lahden työttömyysaste 12,7 on edelleen selvästi korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo, joka on tuoreimmassa tilastossa 8,7.

Jos Lahdessa oltaisiin samoissa lukemissa, olisi kaupungin talouden tasapainotusta miettivillä päättäjillä karkeasti arvioiden noin 20 miljoonan euron edestä vähemmän murehdittavaa.

Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee väistämättä lähitulevaisuudessa monen työttömän siirtyessä eläkkeelle, mutta nuorisotyöttömyyden kitkeminen on vaikeampi pala. Kyse ei ole vain nykyisten työttömien auttamisesta, koska kaupunkiin myös muuttaa koko ajan muualta kouluttamattomia työttömiä nuoria.

Perinteisten murheiden rinnalla näkyy myös toiveikkaita näköaloja.

Työllisyyden ohella päättäjillä riittää alkaneenkin vuoden aikana miettimistä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän tilanteessa. Siellä tapahtuvat heilahdukset vaikuttavat kaupungin talouteen tavalla, jota on vaikea paikata tinkimällä koulujen oppikirjoista tai katuvalaistuksesta. Lyhyen historian perusteella on syytä toivoa parasta ja pelätä pahinta.

Perinteisten murheiden rinnalla näkyy myös toiveikkaita näköaloja. Lahti lähtee kohti 2020-lukua oikeana yliopistokaupunkina, mikä on historiallinen tilanne. Pikavoittoja ei ole tarjolla, mutta tilaisuuteen pitää tarttua heti ja täysillä. Nyt tarvitaan ennen kaikkea hyvää yhteistyötä paikallisen korkeakoulukentän ja elinkeinoelämän välillä. Koulutusasteen nosto on pitkällä tähtäimellä paras keino parantaa Lahden asemaa kaupunkien välisessä kilpailussa.

Alkavan vuoden aikana nähdään myös pienempiä historiallisia virstanpylväitä. Radanvarren alueen rakentaminen lähtee liikkeelle, mikä on lähtölaukaus noin 10–20 vuoden urakalle. Kymmeniä vuosia Lahteen odotettu taidemuseo lähtee toteutumaan joulun alla allekirjoitetun sopimuksen myötä.

Muitakin ikuisuushankkeita on jonotuslistalla. Ranta-Kartanon kylpylähotellin ja uimahallin sekä Kisapuiston stadionin kohtalosta odotetaan tarkempaa tietoa alkaneen vuoden aikana.

Kevään eduskuntavaalit heijastuvat väistämättä myös alkuvuoden paikallispolitiikkaan. Tulokset ovat tiedossa 14.4., jolloin tulemme jälleen näkemään paikallisissa vaalivalvojaisissa koko tunteiden kirjon.

Tämä on myös se vuosi, kun kaupunginhallituksen puheenjohtajan pitäisi vaihtua. Pari vuotta sittenhän demarit pitivät omat rivinsä kasassa tekemällä pienen kohun saattelemana kompromissiratkaisun, kun puheenjohtajuus jaettiin Pekka Komun ja Sirkku Hildénin kesken. Vaihdoksen on määrä tapahtua vaalikauden puolivälissä kesällä, ellei Hildén ole sitä ennen päässyt eduskuntaan.

Paikalliset henkilövalinnat ja muut vastaavat hiekkalaatikkoleikit järjestyvät aina jotenkin, mutta huomattavasti oleellisempaa Lahden kannalta on, miten Suomen ja maailman tilanne kehittyy. Mihin suuntaan taloussuhdanne taittuu? Mitä tapahtuu levällään olevalle sote-uudistukselle?

Mitä ikinä alkava vuosi tuokaan tulleessaan, seuraamme tiukasti tilanteen kehittymistä paikallisesta näkökulmasta ja pidämme teidät ajan hermoilla.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme