Pääkirjoitus
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Kristallipallo tarpeen kiinteistöratkaisuissa

Paikallista(kin) päätöksentekoa seuratessa tulee monesti helposti sellainen käsitys, että päättäjien pöydällä ei muuta olekaan kuin kiinteistöihin liittyviä kysymyksiä. Niitä sietääkin miettiä huolella, sillä ne vaikuttavat monin tavoin kaupungin päivittäisten palveluiden järjestämiseen. Ei vähiten kohonneina vuokrakustannuksina.

Terveydenhuoltoon liittyvissä kiinteistöratkaisuissa miettimistä on näinä aikoina vielä keskimääräistä enemmän. Pakka on nyt aidosti levällään, kun kenelläkään ei ole täyttä varmuutta tulevan sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisesta.

Lahdessa ollaan tilanteessa, jossa terveyspalvelut on jo siirretty paikallisen hyvinvointiyhtymän toteutettavaksi, mutta yhtymä toimii edelleen vuokralaisena monessa kaupungin omistamassa kiinteistössä. Näistä merkittävin on mittavassa peruskorjauksessa ollut vanha kaupunginsairaala. Kiinteistön uudistukselle jäi hintaa suunnitelmien karsinnan jälkeenkin 48 miljoonaa euroa.

Viime viikolla julkaistussa jutussa kerroimme, että hyvinvointiyhtymässä kaupunginsairaalan kiinteistöä pidetään tarpeettoman isona, rakenteeltaan vanhanaikaisena ja kalliina. Yhtymän hallituksen nykyinen puheenjohtaja Ville Skinnari (sd.) ja hänen edeltäjänsä Francis McCarron (kok.) olivat tästä asiasta samoilla linjoilla, vaikka monesta muusta kysymyksestä ovatkin julkisuudessa olleet eri mieltä.

Jo silloin oli nähtävissä, että kuviossa on merkittäviä osa-29optimoinnin riskejä.

Puun takaa tilanne ei voi tulla kenellekään. Tämänkin lehden pääkirjoituksissa on kyselty jo vuosia sitten, onko paikallisiin terveydenhuollon kiinteistöihin liittyvä kokonaisuus kunnolla kenenkään hallussa. Jo silloin oli nähtävissä, että kuviossa on merkittäviä osaoptimoinnin riskejä, kun sekä kaupunginsairaalan että keskussairaalan suunnalla oli vireillä merkittävät kiinteistöhankkeet. Pelkästään keskussairaalana alueella on puhuttu yhteensä noin 200 miljoonan euron suuruusluokasta.

Kaupungin edustajat ovat pitäneet tuollaisia huolia liioiteltuna. Näkemys on ollut pelkistetysti sanottuna kaikessa huolettomuudessaan sen suuntainen, että kyllä Lahden kokoisessa kaupungissa tarvitaan huomattava sote-palveluiden kiinteistö myös kaupungin keskustassa.

Taustalla on helppo nähdä myös ajatus siitä, että Launeen ja Ahtialan terveysasemat voitaisiin keskittää uudelle pääterveyasemalle. Tämän idean mielekkyydestä lahtelaisillakin päättäjillä on näkemyseroja. Jotkut ovat myös sitä mieltä, että idea olisi käytännössä mahdoton kaupunginsairaalan epätarkoituksenmukaisten tilojen vuoksi.

Paletti menee täysin uusiksi, mikäli sote-uudistus toteutuu. Ajatuksena on ollut, että uusi maakuntien tilakeskus ottaisi haltuunsa keskussairaaloiden tapaiset maakunnalliset sote-kiinteistöt. Kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta maakuntien tilakeskus sitoutuisi vuokrasopimuksiin kolmen vuoden siirtymäajaksi vuosille 2020-2022. Tämän jälkeen maakuntien tilakeskuksen olisi halutessaan mahdollisuus hankkiutua eroon tarpeettomiksi katsomistaan tiloissa.

Tässä piilee merkittävä riski kaupungin kannalta. Entä jos kaupunginsairaala muuttuukin varmasta kassavirrasta tuhansien neliöiden ongelmatilaksi?

Piruja on turha maalata seinälle, mutta vastuullisen päättäjän tehtävänä on varautua skenaariotyöskentelyssään myös pahan päivän varalle.

Nämäkin näkökulmat tulevat väistämättä mietittäväksi parhaillaan tekeillä olevassa tarkastelussa, joka koskee kaupungin tilakeskuksen tulevaisuutta. Kuviossa on niin monta muuttujaa, että aniharva päättäjä on todennäköisesti tässä vaiheessa kokonaisuudesta kunnolla kartalla.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme