Pääkirjoitus
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Omistaminen ei ole helppoa poliitikoille

Kun kaupunki tekee yritystoimintaa avoimilla markkinoilla, ollaan aina herkän asian äärellä. Lahtelaiset päättäjät ja virkamiehet ovat viime aikoina yrittäneet tasapainoilla asian kanssa sorvatessaan kaupungille uusia omistajapoliittisia linjauksia.

Alustavan luonnoksen mukaan kyseessä olisi kaikkiaan 12 kohdan lista. Niistä kaksi kytkeytyy läheisesti toisiinsa:

”... 7. Uusia tytäryhtiöitä voidaan perustaa myös avoimille markkinoille, mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi tavaksi kaupungin toiminnan kehittämiselle.

8. Lähtökohtaisesti kaupunki ei toimi toimialoilla, joilla on toimivat markkinat ellei omistukselle ole strategisia perusteita.

Liiketoimintaa harjoitetaan siten, että turvataan tasapuoliset kilpailuedellytykset eli kilpailuneutraliteetti julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä.”

Kuten sanamuodoista näkyy, ohjeistuksissa on pyritty sovittelemaan yhteen osittain vastakkaisia näkökulmia.

Kumpi pykälistä painaa lopulta enemmän vaakakupissa käytännön päätöksentekotilanteessa?

Ohjeistus ei missään tapauksessa ole kaiken kattava ratkaisuopas. Sellaista kukaan tuskin odottikaan.

Vastaukset riippuvat tietenkin aina siitä, mitä halutaan ja kenellä on mahdollisuus sanoa painavin sana asiasta. Perinteisestihän jakolinja on mennyt siten, että poliittisessa oikeistossa on korostettu yksityisen sektorin ja vapaan kilpailun näkökulmaa, vasemmistossa on ollut sympatiaa vahvalle julkiselle sektorille.

Huomionarvoista noissa ohjeissa on strategian ja kaupungin kehittämisen korostaminen. Kaupungin konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) mainitsi linjauksia esitellessään yhtenä esimerkkinä kiertotalouden, joka on vahvasti esillä kaupungin strategioissa.

Hänen mukaansa kaupunki voisi yritystoiminnallaan tehdä ”strategisia pelinavauksia”, mikäli sellaisia ei synny yksityiseltä sektorilta. Ajatus herätti tuoreeltaan huolta paikallisessa yrittäjäjärjestössä (ESS 6.4.).

Koko omistajapoliittisten linjausten punaisena lankana on tavoite, jonka mukaan kaupunki on entistä aktiivisempi omistaja. Yksinkertaiselta ja itsestään selvältäkin kuulostava tavoite, mutta käytännön elämässä kaikkea muuta, varsinkin jos asiaan liittyy poliittisia intohimoja.

Lahdessa on valmisteltu myös kaupungin konsernirakenteen tiivistämistä. Nykyään kaupunkikonserniin kuuluu 58 yhteisöä. Määrä on vähenemässä ainakin hieman, kun kaupunki keskittää ensimmäisen vaiheen julkistusten perusteella kiinteistöomistuksiaan (s. 12).

Ne ovat poliittisesti helppoja päätöksiä. Niiden toteuduttuakin kaupungin konserniviidakossa on edelleen lukuisia yrityksiä ja yhteisöjä, joiden olemassaolo itsenäisinä yksikköinä on syytä kyseenalaistaa.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme