Pääkirjoitus
Tommi
Berg
@TommiMBri tommi.berg@uusilahti.fi

Nousukausi ja rytmihäiriöt pumppasivat tulosta

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta pääsi tiistaina esittelemään uransa viimeistä tilinpäätöstä näennäisen seesteisissä tunnelmissa. Lahden tulos oli viime vuonna noin 17,2 miljoonaa euroa, kun alkuperäiseen talousarvioon oli budjetoitu 1,7 miljoonan euron tappio.

Tuntuva parannus koostui monesta palasesta. Niistä merkittävimpiä oli verotulojen kasvu. Tämä kertoo siitä, että myös Lahti on päässyt hyötymään talouden nousukaudesta. Monessa muussa kaupungissa kehitys on tosin ollut huomattavasti ripeämpää, minkä pystyy näkemään yhdellä vilkaisulla muun muassa työttömyystilastoista. Niin ilahduttava asia kuin Lahden tulosparannus onkin, ei se vielä anna aihetta henkseleiden paukutukseen.

Tulosparannuksen taustalla on myös kertaluonteisia eriä, joiden varaan ei voi enää laskea tulevien vuosien talousarvioissa. Kertaluonteiset erät ovat jokavuotinen ilmiö, mutta tällä kertaa niitä oli tavallistakin enemmän. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta arvioi, että niiden osuus Lahden tulosparannuksesta oli karkeasti arvioiden noin puolet.

Tähän liittyy yksi poikkeuksellinen tapaus suomalaisen kuntatalouden historiassa, joka havainnollista samalla myös verorahojen siirtelyyn liittyvää byrokratiaa. Peliyhtiö Supercellin taustayhtiö maksoi yhteisöveroja yrityskaupan yhteydessä noin 700 miljoonaa. Tästä reilun 200 miljoonan osuus jaettiin kunnille viime vuonna, Lahdellekin tuli noin kolme miljoonaa euroa. Veropotti kuuluu kuitenkin pääosin yhtiön kotipaikkakunnalle, tässä tapauksessa Helsinkiin. Tilanne korjataankin seuraavan parin vuoden aikana, ja rahat kerätään takaisin muilta kunnilta muuttamalla valtion ja kuntien väliseen rahaliikenteeseen liittyviä kertoimia.

Lahdellekin tuli noin kolme miljoonaa euroa Supercellin yrityskaupasta.

Lahti ei voi laskea sen varaan, että tänne saadaan lähivuosina oma Supercell. Niinpä taloutta pitää yrittää tasapainottaa niillä keinoilla, jotka ovat omissa käsissä. Kaikki lähtee siitä, että täällä on riittävän elinvoimaisia yrityksiä, jotka houkuttavat tänne työikäistä väestöä. Ennakkotietojen mukaan Lahden väkiluvun kasvu oli viime vuonna 173.

Lopullisen luvun pitäisi kaupungin omien tilastojen mukaan olla parempi, mutta se ei kokonaiskuvaa muuksi muuta. Vuotuisen väestönkasvun pitäisi olla tuhannen paremmalla puolella, jotta työikäisen väestön määrä pysyisi ennallaan. Muussa tapauksessa edessä on vääjäämätön näivettymisen kierre.

Viimeisinkin tilinpäätös on hyvä esimerkki siitä, että isot kaupungin talouteen vaikuttavat käänteet tapahtuvat Lahden ulkopuolella, niin hyvässä kuin pahassa. Nyt on jo aika miettiä tilannetta, jossa nykyinen talouden noususuhdanne kääntyy laskuun. Maailmalta kantautuvat uutiset kauppasotien uhasta eivät ainakaan vähennä pohdinnan tarpeellisuutta.

Kokonaan oma lukunsa on valtakunnalliseen sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä epävarmuus, joka on nostanut päätään taas viime päivinä. Myllyvirran arvion mukaan hankkeen kaatuminen olisi kolaus poliittisen järjestelmämme uskottavuudelle, mutta monen muun kaupunginjohtajan tavoin hän ei suhtaudu varauksettoman innostuneesti uudistukseen: ”Kauniisti sanottunakin se on aikamoinen kompromissien ja joiltakin osin vanhanaikaisten näkemysten summa. Aiheuttaa aika paljon haasteita, jos sen kanssa pitkään Suomessa eletään”.

Myllyvirran murheena tuo asia ei enää kovin kauan ole, mutta nykyisellä valtuustolla riittää vielä tilanteessa miettimistä, tulevasta puhumattakaan.

Tommi Berg
tommi.berg@uusilahti.fi

Suosittelemme