Lukijalta

Lukijalta

Julkisen taiteen työryhmä evakkopatsaasta

Lahdessa on herännyt runsaasti keskustelua evakkopatsaasta, jota Lahden Karjalaseura ajaa kaupunkiin. Patsaan on tarkoitus olla valtakunnallinen muistomerkki viime sotien myötä kotinsa menettäneille Karjalan evakoille ja heidän jälkeläisilleen. Lahden Karjalaseura on valinnut muistomerkin tekijäksi lahtelaisen Reijo Hutun, jonka toteuttama veistosluonnos on ollut näkyvästi esillä viime viikkojen lehtikirjoittelussa.

Muistomerkin aihe itsessään on merkityksellinen ja ideana evakkopatsas sopii erinomaisesti Lahteen, jonne saapui kaiken kaikkiaan yli 10 000 evakkoa pakkoluovutetusta Karjalasta. Evakkojen mukana Lahteen siirtyi lukuisia merkittäviä yrityksiä, monenlaista osaamista, kulttuuria ja muuta henkistä pääomaa. Ja kuten monessa kirjoituksessa on jo todettu, monen nykylahtelaisen sukujuuret ovat Karjalassa.

Lahden kaupunki on alustavasti ilmaissut olevansa valmis luovuttamaan paikan evakkopatsaalle Kalmarin puistosta. Itse muistomerkin toteutuksesta ja toteuttajasta ei ole kuitenkaan syntynyt yhteisymmärrystä. Lahden kaupungin julkisen taiteen työryhmä on tavannut Karjalaseuran edustajat jo maaliskuussa 2016 ja jo silloin vedonnut seuraan, että muistomerkin toteutuksesta olisi syytä järjestää avoin taidekilpailu tai kutsukilpailu. Julkisen taiteen työryhmä on tarjoutunut auttamaan ja opastamaan asiassa.

Tammikuun 2019 alussa saimme lukea paikallislehdestä hämmentävästä menettelytavasta, jolla Karjalaseura on sittemmin ajanut patsashanketta eteenpäin, ohittaen julkisen taiteen työryhmän asiantuntemuksen. Lahden kaupungin entinen kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta onneksi jo oikaisi kirjoituksessaan (ESS 24.1.2019), ettei asia edennyt lehdessä kuvatulla tavalla ja totesi ”patsaan toteutustavan ja yksityiskohtien jääneen normaaliin tapaan jatkoselvittelyn varaan, käytännössä lähinnä kaupunkikuvatyöryhmän ja kaupunginmuseon tehtäväksi”.

Itse muisto-merkin toteutuksesta ja toteuttajasta ei ole kuitenkaan syntynyt yhteisymmärrystä.

Lahden Karjalaseura on ilmoittanut keräävänsä veistosta varten jopa 200 000 euroa (ESS 18.1.2019). Tällä summalla järjestäisi hyvin myös avoimen taidekilpailun tai kutsukilpailun, joiden tarkoituksena on mahdollistaa se, että toteutettavaksi valittava teos on taiteellisesti korkeatasoinen ja aikaa kestävä. Teoksessa olisi mahdollista ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon myös se tila ja ympäristö, johon se toteutetaan. Mikään ei estä linjaamasta, että kilpailun puitteissa toteutettavan teoksen tulee olla luonteeltaan esittävää taidetta.

Patsastoimikunnan pu-heenjohtaja Raimo Koukonen on ilmaissut taidekilpailun tarkoituksena olevan rahan kerääminen taiteilijoille (ESS 1.2.2019). Tämä ei pidä paikkansa. Yleisen taidekilpailun tarkoituksena on mahdollistaa, että paras mahdollinen teos tulee valituksi ja että edes pieni joukko kilpailuun osallistuneista taiteilijoista saa rahallisen korvauksen tekemästään työstä. Taiteilijat osallistuvat kilpailuun nimimerkillä, mikä mahdollistaa sen, että toteutettava teos valitaan ansioituneen ehdotuksen eikä tekijän perusteella.

Arvoisa kuvanveistäjä Reijo Huttu on viime vuosina toteuttanut enemmän muistomerkkejä Lahteen kuin kukaan muu yksittäinen tekijä. Luommeko yksipuolista kaupunkikuvaa jälkipolville? Laadukkaan julkisen taiteen ja muistomerkkien saaminen kaupunkiin on yksi arvo, tasapuolisuus ja monipuolisuus ovat toinen.

Kuten todettu, evakkopatsas ideana on hyvä ja merkityksellinen ja sille ollaan valmiita luovuttamaan paikka. Aihe itsessään tarjoaisi mahdollisuuden sykähdyttävämpäänkin tulkintaan. Valtakunnallisena muistomerkkinä evakkopatsaalla voisi onnistuessaan olla myös positiivinen vaikutus Lahden imagoon.

Lahden kaupungin

Suosittelemme